Alla kauden 2025 postausten sarja "gravel-reitit" uusimmasta vanhimpaan. Mukana myös linkki Facebookin postaukseen, jonka ohessa käyty keskustelu.

Gravel-reitit: Esittely

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/10006130639478071

Unelma gravelia

Haluatko löytää kesän seikkailuihin parhaat gravel-reitit? Hieno gravel-reitti harvoin syntyy vahingossa, ja pieni panostus suunnitteluun maksaa itsensä moninverroin takaisin.

Tämä postaus aloittaa sarjan, jossa käydään läpi, miten tehdään hieno gravel-reitti:

• Miten suunnitellaan oma reitti
• Miten vältetään pusikoissa sekoilu
• Mistä saa ideoita tai valmiita reittejä
• Vinkkejä myös navigointiin ajon aikana

Sarjan ja sen vinkkien pohjana on Trailmap-karttasovelluksen kehitystyö (https://trailmap.fi ja "Trailmap Suomi" sovelluskaupoissa). Sovellus luotiin alun perin ratkomaan maastopyöräilyn haaste "missä ajettavia polkuja?" ja on sen jälkeen laajentunut tukemaan myös gravelia, jota itsekin nykyään eniten harrastan. Sitä kehitetään ripeällä vauhdilla, omien ajolenkkien ja käyttäjien palautteen pohjalta.

Gravel-reitteihin liittyviä asioita on tullut pohdittua jokunen sata tuntia, sekä fillarilla liikkuen että sovelluksen suunnittelun parissa. Tarjolla olevat muut sovellukset ovat myös varsin tuttuja — tarkoitus on nimenomaan ratkoa niiden puutteita Suomen oloissa ajettavan gravelin kannalta.

Ensimmäinen osa julkaistaan huomenna. Haluatko vaikuttaa sarjan sisältöön? Kerro kommentissa, mikä osa reittisuunnittelussa sinulle on haastavinta tai kiinnostavinta.

Gravel-reitit, osa 1: Reitin ideointi

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/10012628012161667/

Yleiskartta, Kemiönsaaren gravel-paratiisi

Zoomaa karttaa ulospäin, näet isomman alueen ja kartta yksinkertaistuu. Mitä isompi näyttö sitä parempi. Trailmapissa on haettu tarkkaa tasapainoa sille, että ulospäin zoomatessa kartta näyttää riittävän yleiskuvan: tieverkosto, isommat tiet eroteltuina pienemmistä ja sorateistä, pellot, luonnonsuojelualueet, kylät - olennaisia asioita siihen kun ideoit minkälaiset reitit olisivat mahdollisia ja myös mielenkiintoisia. Muut johtavat sovellukset ovat hakeneet erilaisen tasapainon, jossa yleiskuva on kyllä esteettisen vihreäpohjainen, mutta myös niin yksinkertainen, ettei siitä ole juurikaan apua reitin ideoinnissa.

Trailmapin kartta-asetuksista (kartan vasen laita "kartta"-painike) voit muuttaa karttaa seuraavasti:

• Oletuskartta ("MTB") on yksinkertaisin, Gravel-variantti tuo lisää yksityiskohtia samalla zoom-tasolla: pienemmätkin metsäautotiet näkyvät ja väylien pinnoitteet, mutta samalla kartasta tulee haastavampi lukea. Karttaselite kertoo mitä eri merkinnät tarkoittavat.
• Voit valita kartalle näkyviin myös Paikat (mm. tauko, kaupat, ravintolat / kahvilat) ja viralliset Reitit (LIPAS & OSM)
• Jos olet saanut jostakin muiden tekemiä reittejä tai lenkkejä GPX-tiedostona ja haluat käyttää niitä oman reitin ideoinnin tukena, niin voit avata ne reittijälkinä kartalle ("Jäljet" valinta ruudun ylävalikko)
• Kartta-asetuksista voi avata pohjakartan päälle myös kerroksia, gravelissa käyttökelpoisia ovat "Digiroad päällystetty tie", "Digiroad nopeusrajoitus" ja "Strava pyörä lämpökartta"

Gravel-variantilla näet tarkemmin tien pinnoitteet ja pienemmätkin tiet

Paikat ja Reitit päällä - valittu "Rannikkoreitti" lisätietoja varten

Ajatus reitistä alkaa monesti hahmottua joidenkin reittiä määrittävien kiintopisteiden pohjalle: tuo paikka pitäisi nähdä, noita teitä en ole ennen ajanut, tuolla olisi hyvä taukopaikka, tai ajatus on yhdistää tutut suosikkiväylät vaihtelun nimissä johonkin uuteen.

Tässä vaiheessa voikin alkaa jo hahmottelemaan reitin kulkua piirtämällä sitä kartalle: Reittisuunnittelu auki, oikean reititysprofiilin valinta ja sitten vain klikkailemaan lähtöpisteen perään reitiltä kiintopisteitä - reitityskone tekee automaattisesti reitin, kertoo myös minkälaisia teitä pitkin se kulkee ja miten pitkä reitti on. "Peruuta"-toiminnolla voit nopeasti peruuttaa takaisin pätkän tai vaikka koko reitin ja tehdä uuden kokeilun.

Trailmapissa on reitin piirrosta ja reitityksestä pyritty tekemään erittäin nopea, graveliin rohkea (mutta ei yltiöpäinen) reitin valinnassa, ja kertomaan heti ja näkyvästi reitin olennaiset yksityiskohdat (tien pinnoite, huomiot & varoitukset). Tavoite on ollut mahdollistaa nopea kokeileva reitinpiirtäminen.

Gravel-reitit, osa 2: Reitin piirto

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/10035970526494082/

Reittisuunnittelun keskeinen toiminto on sovelluksen automaattinen reititys ts. kun klikkaat lähtöpisteen lisäksi reittipisteitä reitin varrelta, niin sovellus automaattisesti rakentaa sinulle reitin joka kulkee fiksusti teitä ja osin kenties polkujakin pitkin. Hyvässä sovelluksessa voit kertoa minkälaisen reitin haluat: gravel, maastopyöräily, maantiepyöräily jne. Sovelluksissa on eroa vaihtoehtojen määrässä kuin myös siinä mitä reititysprofiilit, esim. "gravel", käytännössä tarkoittavat.

Kun reittiviiva on sitten syntynyt, pitäisi käyttäjän pystyä arvioimaan reittiä, sen sijaan että sokeasti luottaa reititykseen: Millaisilla teillä tai poluilla reitti kulkee? Onko joku osa reittiä sellainen että käyttäjä haluaakin muuttaa reitin kulkua. Entäs jos joku pätkä onkin liian vaikeata ajaa gravelilla, onko sille olemassa hyvä vaihtoehto? Hyvä sovellus antaa käyttäjän kurkistaa reittiviivan alle jotta voi katsoa mitä väyliä pitkin reitti menee ja sovellus voi myös kertoa käyttäjälle huomioita ja varoituksia reitistä, jotta käyttäjä voi nopeasti arvioida jonkin reitin osan (esim. polun pätkän tai metsäautotien jonka kuntoa ei tunneta). Useimmiten on tarve tehdä vähintään pieniä muutoksia automaattisen reitityksen ensimmäiseen ehdotukseen.

Reitityksen erot valkenevat kenties parhaiten katsomalla esimerkin kautta miten eri sovellukset reitittävät. Kuvissa eri sovellusten suoritus suht vaativalle reittipisteiden välille, jossa lyhin tie on tunkattavaa polkua.

• RideWithGPS: Heikko suoritus: jos valitsee "paved" niin reitit ovat kyllä usein aika turvallisia esim. mennään asfalttia soran sijaan, mutta jos valitsee "unpaved" niin silloin oikaistaan herkästi polkuja pitkin ja siitä ei käyttäjälle kerrota! Käyttäjä ei pääse kurkistamaan reittiviivan alle ja RWGPS kertoo väylän pinnasta vain onko se asfalttia tai “jotain muuta” eli kaikki soratiestä röllipolkuun menee samaan kategoriaan.
• Strava: Hyvin lähellä RWGPS:ää sillä erolla, että “gravel”-profiili reitittää hyvin aggressiivisesti myös poluille. Ja Stravahan ei tästä käyttäjälle turhia kerro, vaan samalla tapaa kuin RWGPS toteaa vain että osa reittiä on “dirt”-pintaa. Kuvakaappauksen esimerkissä Strava reititti lähes puolet testireitistä vaativia polkuja pitkin, useampi kilometri tunkkausta olisi tiedossa…Stravan vahvuus on lämpökartat ja segmentit, joista lämpökartta yksin ei vielä graveliin paljoa kerro.
• OutdoorActive: Gravel-profiili on usein kuten RWGPS "paved" eli kelpuuttaa soraa vain jos se on isompi ajotie. Esim. ulkoiluväyliä ja latupohjia OA ei suostu käyttämään edes vaikka sitä yrittää pakottamalla ohjata niille. Turvallinen, mutta lähinnä isomman soratien gravelia.
• Komoot ja Trailmap ovat hyvin lähellä toisiaan useimmilla testireiteilläni. Isoin ero on huomioissa & varoituksissa mitä reitistä kerrotaan käyttäjälle: Komootin huomiot esim. “restricted access” latupohjasta ovat paikoin vaikeita tulkita, kun niitä ei ole Suomeen erityisesti sovitettu. Trailmap kertoo hyvin tarkasti reitin haasteellisista osioista, riskinä toki että osa käyttäjistä huolestuu liikaa.

Trailmap kertoo Stravan ja RWGPS tavoin suoraan reittiviivan kuvioinnilla onko asfalttia vai muuta pintaa, sen lisäksi vielä keltainen ja punainen reunusväri kertoo onko reitillä huomioita tai varoituksia. Kun näitä merkintöjä oppii tulkitsemaan niin on helppo nopeasti tarkastaa reitistä ne tarkastamisen arvoiset kohdat.

Melkoiset on erot sovelluksissa. Osalla seikkailut pusikoissa tulevat yllättäen ja tilaamatta, toisissa on reitti paremmin suunnittelijan hyppysissä. Ja toisaalta graveli muuttaa kovin asfalttipainotteisiksi toisissa sovelluksissa, josko on sitten suht turvallista.

Trailmap: Soraa ja hieman asfalttia. Reittiviivasta näkee myös suoraan alun haastepaikan: tuo pätkä on isomman raekoon "gravelia".

RideWithGPS "paved" profiililla menee asfalttia pitkin aina kun vain voi. Turvallista, mutta ei oikein gravelia.

RideWithGPS "unpaved"-profiililla on "yli vaan että heilahtaa" eli reitti menee suoraan erittäin haastavia polkuja pitkin, jotka ovat gravelilla tunkkausta

Strava: rohkea reititys polkuja pitkin, ei pusikkoa, mutta varmaa tunkkausta gravelille

OutdoorActive: Kuten RideWithGPS eli asfalttia mieluummin kuin ulkoiluväylää ja latupohjaa.

Komoot: Tismalleen sama reitti kuin Trailmapilla tällä pätkällä. Erot ovat siinä mitä sovellus kertoo reitistä.

Gravel-reitit, osa 3: Reitin tarkastus

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/23893999603597940/

Reitti piirretty tai saatu jostakin, ei kun ajamaan! No mutta mistäs tämä talutettava röllipolku tähän reitille tuli?!?

Sileätä ulkoiluväylää...

Ja gravelilla talutettavaa röllipolkua. Osa sovelluksista näyttää tämän ja ulkoiluväylän kartalla samalla merkinnällä....

Edellisessä postauksessa (linkki kommentissa) kävin lävitse suosittujen sovellusten toimintaa kun niillä piirretään gravel-reittiä. Erot reittien valinnoissa ovat suuria: osa sovelluksista suosii asfalttia soran sijaan, osa taas reitittää rohkeasti vaikka mille röllipolulle, muutama osaa hakea tarkemmin juuri graveliin sopivaa väylää.

Unelma-gravelille ei ole kuitenkaan yhtä määritelmää ja parhaatkin sovellukset päätyvät välillä vetämään reittiä väylille, jotka eivät reitin suunnittelijaa innosta - siksi on hyvä käydä reitti nopeasti lävitse sen jälkeen kun se on piirretty (tai jos on saatu jostakin valmis reitti).

• Osa sovelluksista osaa reittiviivan kuvioinnilla näyttää kulkeeko reitti asfalttia vai jotakin muuta pintaa: Strava, RideWithGPS ja Trailmap näyttävät pilkkuviivaa kun on jotakin muuta pintaa kuin asfalttia
• Reittiviivalla voi olla lisäksi myös huomioita ja varoituksia reitistä: Trailmap näyttää keltaista ja punaista reunusta reitin niille kohdille, jotka kannattaa erityisesti tarkastaa. Nämä huomiot eivät tarkoita, etteikö tuollaista kohtaa reitistä voisi ajaa - ainoastaan, että kannattaa vilkaista tuo kohta, jotta tietää mitä on odotettavissa ja tarvittaessa sitten reitittää uudelleen.
• Reittiviivan alle pitäisi päästä "kurkistamaan" eli katsomaan minkälainen tie tai polku siinä kulkee. Kaikissa yleisimmissä sovelluksissa on toiminto, jolla reittiviivan saa hetkeksi piiloon, jotta näkee sen alla olevat karttamerkinnät. Toimintoa voi joutua hetken etsimään joissakin sovelluksissa, mutta viimeistään ohjeista löytyy tieto mistä kys. toiminto löytyy.
• Reittiviivan alle kurkistaminen auttaa vain jos kartta-aineisto ja -merkinnät ovat sellaisia, että kartalla näkyy käyttökelpoista tietoa esim. onko väylä leveä tasainen ulkoiluväylä / latupohja vai kapea röllipolku: Esim. Strava ja RideWithGPS eivät yleisesti osaa näyttää tälläistä eroa, OutdoorActive osaa näyttää osassa paikkaa, Komoot ja Trailmap näyttävät erot - Trailmap hyvin yksityiskohtaisesti, koska kartta on tarkkaan sovitettu suomalaiseen kartta-aineistoon. Kuva esimerkki näyttää yhden tälläisen ulkoiluväylä vai röllipolku esimerkin.

Trailmapin reittiviiva: pilkkuviiva kertoo, että ei kuljeta asfaltilla ja keltainen reunusväri huomio, punainen reunusväri taas vahvempi varoitus

Trailmap karttamerkintöjä reittiviivan alla, tarkka kuvaus siitä mitä tietä tai polkua on tarjolla - tästä lisää seuraavassa postauksessa

Reitin tarkastuksen tuloksena usein hieman säädetään reitin kulkua eli muutetaan jotakin kohtaa reitistä kulkemaan eri tavalla. Tämä tapahtuu kaikissa yleisimmissä sovelluksissa lisäämällä reitille reittipiste ja muuttamalla olemassa olevien reittipisteiden paikkaa. Tämän seurauksena automaattinen reititys sitten muuttaa reitin kulkua uusiksi. Tämä uusi reitti pitää toki sitten heti myös tarkistaa.

Monasti ei reittiä ole tarve muuttaa, mutta on kun tiedossa on mahdollinen haastava paikka niin sille voi miettiä ns. "plan B:n" eli vaihtoehtoisen reitin, jos paikanpäällä näyttääkin siltä että ei huvita tuota kohtaa reitistä lähteä ajamaan.

Ylläoleva voi kuulostaa luettuna vaivalloiselta. Mutta hyvällä sovelluksella ja pienellä harjoittelulla ei reitin nopea silmäily lävitse ja pieni hienosäätö ota juurikaan aikaa. Ja vaikka reitti olisi saatu jostakin valmiina, niin useimmat sovellukset sallivat sen muokkaamisen - muokkaukset ovat muutenkin usein hyvä idea, jotta esim. reitin lähtöpiste, pituus, taukopaikat yms. muut saa vastaamaan omia tarpeita.

Gravel-reitit, osa 4: Kartan yksityiskohdat

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/23962825070048726/

Pääsisiköhän tuosta ajamaan lävitse? Tämä on yleinen kysymys gravelissa kun alkaa rakentamaan reittejä muillekin kun isoille sorateille.

Ja mielestäni gravelin ehdoton hienous onkin nimenomaan siinä, että uusia tutkittavia paikkoja, teitä, polkuja riittää lähes loputtomiin - ei pääse helpolla tylsistymään ja hienoja lenkkikokemuksia löytyy usein yllättävistä paikoista.

Tarkka kartta on suureksi avuksi kun pohtii eri reittivaihtoehtojen haastepaikkoja eli paikkoja joissa pitää mennä pienempiä väyliä ja kenties polkuja, jotta saa yhdistettyä isompia ja varmempia sorateitä toisiinsa. Maaseudulla haaste on usein myös talojen pihapiirien läpi kulkeminen. Tarkan kartan avulla saa mahdollisimman hyvää tietoa siitä mitä reitillä olisi odottamassa - ja sen perusteella voi tehdä tarvittaessa "plan B":n eli varasuunnitelman tai sitten kokonaan hylätä reittivaihtoehdon jos näyttää omaan makuun liian riskipitoiselta.

Eri sovellusten kartoissa on isot erot tarkkuudessa sekä siinä miten ne hyödyntävät Suomessa käyttökelpoista kartta-aineistoa. Kuvissa on eri sovelluksista kuvattu sama kartan kohta (Fiskarsista hieman koilliseen), joissa erään reitin haastepaikka: Pääseekö kartan alalaidasta, järven itäreunaa mukaillen Kvarnbyvägenille, jotta saisi mukavan järveä kiertävän reitin tehtyä? Paikka on varsin haasteellinen koska ensikatsomalla sujuvin reitti kulkee traktorinuraa, polkua, peltoa ja lopuksi maatalon pihapiirin lävitse eli ei ole käyttökelpoinen - tämän haasteen havannointi eri sovelluksilla eroaa suuresti toisistaan.

Kuvat järjestyksessä Trailmap (gravel-tila ja oletus-tila), RWGPS, Strava, OutdoorActive, Komoot. Kommentit:

• RideWithGPS: Kartta on hyvin pelkistetty, jolloin pienemmistä väylistä ei näe juurikaan yksityiskohtia. RWGPS pyrkii kuitenkin erottelemaan asfalttitiet sorateistä. Pienemmät soratiet näyttävät samoilta kuin traktorinurat. Toisaalta traktorinurat näkyvät paremmin kuin osa autoille tarkoitetuista sorateistä, jotka näkee vasta zoomaamalla todella lähelle. Metsäteiden, traktorinurien ja polkujen ajettavuusluokitukset eivät näy. Kielletyt tiet eivät näy, pellot eivät näy kunnolla.
• Strava: Paljon samoja haasteita kuin RideWithGPS, hieman parempi kuitenkin seuraavissa: pienemmät tiet näkyvät paremmin, traktoriuran ja tien pystyy erottamaan, polut näkyvät vasta kun zoomaa todella lähelle. Toisaalta Strava ei erottele asfalttia sorateistä autoteiden osalta. Stravan vahvuus on “lämpökartta” joka auttaa vilkkaammin liikutuilla alueilla.
• OutdoorActive: Stravasta edelleen hieman parempaan suuntaan: polut näkyvät jo kauempaa ja maksullisella versiolla myös polkujen & traktoriurien ajettavuus-luokitus näkyy, tosin OA:lla on oma luokitusjärjestelmänsä joka poikkeaa Suomessa omaksutusta käytännöstä (jota puolestaan mm. Komoot ja Trailmap noudattavat). OA ei myöskään erottele teissä asfalttia sorasta.
• Komoot: Edelleen parempi kuin edeltävät sovellukset, mutta kuten Stravassa ja OA:ssa tien pinnoite ei näy muutoin kuin ns. traktoripoluille ja kielletyt tiet nähdäkseen pitää zoomata todella lähelle. Polkujen ja traktorinurien (& latupohjien) ajettavuuden luokitus näkyy Suomessa omaksutulla tavalla.

Trailmap erottelee tarkasti eri karttamerkinnöillä tieverkoston tiet, metsätiet, traktorinurat, ulkoiluväylät ja polut toisistaan. Kartta näyttää gravel-tilassa myös tien pinnan (jos tieto OSM:ssa). Traktorinurille, latupohjille ja poluille näytetään ajettavuus-luokitus havainnollisesti väreillä. Kartta näyttää tämän takia hieman monimutkaisemmalta (gravel-tilassa), mutta vastaavasti helpottaa reittisuunnittelua kun näkee nopeammin mahdollisia erilaisia reitityksiä ja niiden haasteita.

Polkujen ja pienempien väylien ajettavuus-luokitus ("MTB-luokitus") on siksikin tärkeä tieto kartalla, että se kertoo siitä, että joku on ylipäätään ajanut polkua fillarilla. Jos taas polulla ei ole mitään luokitusta ja ympärillä on luokiteltuja polkuja, se on melko vahva signaali siitä, että kys. luokittelematon polku ei ole soveliasta ajettavaa pyörälle.

Trailmapissa rakennukset poimitaan MML:n aineistoista jolloin maaseudullakin on helpompi havaita jos jokin reitti menee maatalon pihamaan lävitse. Lisäksi kartalla näkyy MML:n kartta-aineistosta ja JYO LIPAS-aineistosta mm. virallisia pyöräilyreittejä, paikkoja (laavut, tulipaikat, uimarannat jne.) ja MML:n teitä ja polkuja joita osin puuttuu OpenStreetMap-kartasta. Mukana on myös MML:n maastokartan ominaisuuksia eli korkeuskäyrät, rinnevarjostus, luonnonsuojelualueet jne. jne. Edelleen kartalle voi myös avata näkyviin Digiroadin tietoja mm. teiden päällysteestä ja tiekunnallisista yksityisteistä (jotta näkee mm. maatalon pihapiirien läpikulkevien teiden statuksen).

Merkittäviä eroja sovellusten välillä tulee myös siinä, miten nopeasti yksityiskohdat hukkuvat kun karttaa zoomaa ulospäin. Reittiä suunnitellessa tämä on yleistä kun pyritään saamaan yleiskuvaa katsomalla karttaa ensin hieman kauempaa ja sitten katsomaan yksityiskohtia lähempää kiinnostaville reittivaihtoehdoille. Globaalit sovellukset eivät tässä tahdo oikein sopia Suomen harvempaan väyläverkostoon (vastaavasti Trailmapilla on hieman haasteita keskisen Euroopan tiheimmissä asutuskeskuksissa, jossa kartta menee hieman "tukkoon").

Jos ajaa “maantie-gravelia” eli vain suurempia autoliikenteelle tarkoitettuja tieverkoston teitä niin kaikilla ym. sovelluksilla varmasti pärjää. Mutta jos gravelilla tavoittelee rauhaa autoista ja seikkailua pienemmillä väylillä ja jopa polun pätkillä, niin reittien suunnittelua suuresti helpottaa sovellus joka kertoo mahdollisimman paljon - ja vähintään kannattaa olla tietoinen käyttämänsä sovelluksen rajoituksista.

Trailmap kartta gravel-tilassa: yksinkertaistettu ja tarkemmin teiden pinnoitteet

Trailmap kartta oletus-tilassa

RideWithGPS: pitkälle yksinkertaistettu kartta, teiden pinnoitus kuitenkin näkyy

Strava

OutdoorActive

Komoot

Gravel-reitit, osa 5: Sopivat tiet ja polut

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/24093588090305756

Gravel-ajamista on monenlaista, yksi tykkää rauhallisista maalaisteistä peltojen lävitse, toiselle kelpaa tekniset kivikkopolutkin tuomaan reitille vaihtelua. Siksi oman reitin piirtäminen on varmin tapa saada sellainen reitti joka sopii omaan ajamiseen.

Jotta saa reitin kulkemaan haluttuja väyliä pitkin ja onnistuu välttämään niitä "ei haluttuja", pitää osata lukea kartasta tietoa eri väylien ominaisuuksista. Ja pitää tietysti olla käytössä sovellus, joka ylipäätään näyttää yksityiskohtaista tietoa väylistä - näitä seikkoja käytiin lävitse sarjan aiemmissa postauksissa.

Varmat ja helposti ajettavat väylät eli pienemmät autotiet (soraa tai assua), kevyen liikenteen väylät ja ulkoiluväylät näkyvät kaikissa (verrokki) sovelluksissa suht hyvin. OutdoorActivella on tosin vaikeuksia tunnistaa osaa sorapintaisista ulkoiluväylistä. Eroja tulee lähinnä yksityiskohdissa eli kerrotaanko väylän pinnoite (assu vs. sora) ja siinä miten helposti kartalla erottuvat eri väylätyypit. Isoimmat erot tulevat sitten automaattireitityksen toiminnassa, osassa "gravel-reititys" suosii tehokkaasti esim. ulkoiluväyliä, toisissa taas ei sitä osaa tehdä (katso aiempi postaus reitityksestä) vaan reitittää autoteille ulkoiluväylien sijaan.

Hieman haastavammat ja vaihtelevat väylät eli esim. metsäautotiet ja latupohjat ovat usein kiinnostavaa ajettavaa, mutta niiden ominaisuudet (ajettavuus) ja erottaminen alla olevasta haastavimmasta kategoriasta ei enää onnistukaan kaikilla sovelluksilla. Näille pienemmille väylille tehdyn MTB-ajettavuusluokittelun (sopii varauksin myös graveliin) näkee vain Trailmapilla ja Komootilla, jälkimmäisellä se vaatii kartan "MTB"-tilan, joka taas muuten tekee kartasta graveliin hankalammin luettavan.

Haastavimmat väylät eli "traktorinurat" ja metsäpolut eivät ole monellekaan sitä pääasiallista gravelilla ajettavaa, mutta monessa kiinnostavassa gravel-reitissä niitä tulee lyhyinä pätkinä reitille, koska muuten ei saa sujuvasti yhdistettyä esim. pienempiä sorateitä tai ulkoiluväyliä toisiinsa. Näiden väylien ajettavuudesta tietoa tarjoaa vain Trailmap ja Komoot, OutdoorActive tarjoama "MTB"-tieto on liian yleistettyä, että se käytännössä toimisi. Trailmap tarjoaa myös MML:n maastokartan tiedot (korkeuskäyrät, suot, ojat yms.) tarkasti, jotta niiden avulla voi päätellä miten haastavasta pätkästä on kyse.

Käyttämänsä sovelluksen karttamerkinnät oppii helpoiten kun käy lävitse kartalta lähiseudun hyvin tuntemiansa väyliä ja opettelee tulkitsemaan miten ne kartalle merkitään. Suosittelen vahvasti myös tekemään vertailua Trailmappiin, jo senkin takia, että oppii ymmärtämään missä ja miten oma sovellus "pelkistää" karttaa eli jättää näyttämättä oleellisia yksityiskohtia.

Kartta-esimerkeissä tällä kertaa tyypillinen gravel-reitin tilanne: yksi latupohja pitäisi saada yhdistettyä toiseen, onkohan polku miten ajettavaa?

Trailmap: värit ja leveydet kertovat tarkasti ulkoiluväylien ja polkujen ajettavuuden, pohjalla oleva maastokartta kertoo myös maaston muodot ja esim. suo-alueet

RideWithGPS erottelee osin väylätyyppejä, mutta yksityiskohdat jäävät arvailtavaksi

Gravel-reitit, osa 6: Klassikkohaaste

Facebook: https://www.facebook.com/groups/hiekkatiepyoraily/posts/24151229421208289/

Gravel-reitillä haasteet on helppo välttää pysyttelemällä isommilla, autojen käyttämillä teillä — mutta monen mielestä niistä tulee silloin aika tylsiä, ja gravelillahan ajetaan usein juuri autoja karkuun.

Jos ei tykkää ajella poluilla, ne on hyvistä kartoista helppo tunnistaa ja siten joko jättää välistä tai ainakin minimoida niiden osuus reitistä. Ja edelleen, hyvällä kartalla joka näyttää polkujen MTB-luokituksen, voi valita edes helpoimmat polut mukaan — moni meistä nauttii myös teknisemmistä osuuksista sopivina annoksina.

Teiden ja polkujen väliin mahtuu sitten gravel-reittien klassikkohaaste...Ajatus on ajaa leveämpää metsäväylää, kuten metsäautotietä, ulkoiluväylää tai latupohjaa — eli juuri sopivaa ajettavaa gravelille. Mutta välillä eteen osuukin yllätys: vaikeakulkuinen, kenties mutainen tai puoliksi umpeenkasvanut harvesteri- tai traktorinura – mitä ihmettä?!?

Juurisyy ongelmaan löytyy kartta-aineistosta, jota käytännössä kaikki reititystä käyttävät sovellukset (Strava, Komoot, RideWithGPS, OutdoorActive ja myös Trailmap) hyödyntävät — eli OpenStreetMapista (OSM). OSM:ssa on väyläluokka (highway=track), joka ilman tarkempia lisämääreitä voi tarkoittaa lähes mitä tahansa shampanja-gravelista syvään mutaiseen traktorinuraan, jolla ei ajeta edes sähkömaasturilla.

Moni sovellus näyttää nämä väylät kartalla aina samalla tyylillä. Siitäpä sitten arvailemaan, mitä on edessä... Trailmap näyttää hyvin tarkasti sen, mitä OSM-datassa on saatavilla. Komoot näyttää osittain MTB-tilassa, ja muut sovellukset eivät juuri tarjoa hyödyllistä tietoa.

Jos hakee varmuutta, kannattaa OSM:n lisäksi katsoa, mitä MML:n maastokartta sanoo tällaisesta väylästä: yhtenäinen musta viiva on yleensä turvallinen, katkoviiva (vaikka paksukin) on enemmän riskin puolella. OutdoorActive (maksullinen versio) ja Trailmap tukevat karttapohjan nopeaa vaihtoa MML:n maastokarttaan, joten tarkistaminen onnistuu helposti ilman hyppimistä sovellusten välillä.

Miten sinun käyttämäsi sovellus näyttää nämä haasteväylät kartalla? Entä osaako se reittisuunnittelussa varoittaa tai huomioida tällaiset kohdat?

Katso esimerkiksi tämä paikka Trailmapista ja sitten sovelluksesta, jota itse käytät: 👉 https://web.trailmap.fi/#14.49/61.58228/23.37673

Muista myös laittaa Trailmapin kartta-asetuksista "kuvat" päälle, niin näet väylistä otettuja kuvia.

Tälläistä herkkua haettiin...

...tätä kuitenkin saatiin...

Trailmap, kohta kartalla jossa hyvin monenlaista OSM track tyypin väylää