Trailmap-sovellus siirtyi uudistuksen myötä ns. freemium-malliin, mikä tarkoittaa että sovelluksen perustoiminnot ovat jatkossakin maksuttomia ("free"). Aktiivisen käyttäjän kaipaamat edistyneemmät toiminnot ("premium") saa puolestaan käyttöönsä ostamalla Plus-paketin, joka on malliltaan määräaikainen tilaus.

Muutos freemium-malliin on herättänyt kommentteja sekä puolesta että vastaan. Toiset käyttäjistä ymmärtävät tarpeen muutokselle ja vaikka maksu aina hieman kirpaisee, niin vastineeksi saatava sovelluksen luotettava jatko ja kehitys ovat arvokkaampia. Toiset taas ovat esittäneet erilaisia kysymyksiä maksullisuuteen liittyen. Tässä kirjoituksessa käydään lävitse näitä kysymyksiä.

Taustaa ja historiaa

Jotta ymmärtää ajatuksia uudesta suunnasta, niin on hyvä ensin hieman käydä läpi historiaa. 2013 Antti Nissinen potki Tampereella käyntiin OSM polkukartoituksen ja kehitti myös ensimmäisen version “MTB Kartta”-palvelusta. 2016 Tapio Kaasalainen työsti Garmin-laitteisiin sopivan version “MTB Kartta”-tyylistä ja myöhemmin uudisti myös yleistä "MTB Kartta"-tyyliä.

2018 allekirjoittanut kehitti “Bikemap”-sovelluksen ml. taustapalvelimet. Motivaatio oli “kädet savessa” menetelmällä kokeilla uusia ohjelmistoteknologioita ja saada omaan käyttöön toimintoja mitä ei Antin pelkistetyllä verkkosivulla ollut. Bikemappiin kertyi pikkuhiljaa uusia toimintoja, avasin sen muidenkin käyttöön ja sitä mukaa käyttäjien määrä alkoi kasvaa. Käytön laajentuessa muihinkin lajeihin kuin maastopyöräilyyn muutin sovelluksen nimen “Trailmap”:ksi. Matkan varrella omaan motivaatio-listaani tuli mukaan omia tarpeita laajempi tavoite tukea sekä kartoitusta että kartan avulla harrastajia liikkumaan luonnossa, niin fillarilla kuin tossuilla, ja löytämään poluilta uusia elämyksiä - tämä on edelleenkin Trailmapin missio.

Vuosi 2023. OSM:ään polkuja (Suomessa) on yhteisön toimesta kartoitettu & (mtb-)luokiteltu yli 23000km! OSM polkukartoituksen lentoon lähtöä ja kasvua on ollut hieno katsoa erityisesti “ison loikan” 2020 jälkeen. Yhä useampi poluilla liikkuva mtb-, gravel-pyöräilijä, polkujuoksija, koiranulkoiluttaja jne. on tottunut hyödyntämään tätä “aarreaittaa”, ja veikkaisin että suurin osa Trailmappia käyttämällä. Vaikka vielä on (jopa hämmentävän) paljon niitäkin jotka uskovat MML maastokartan kertovan missä polut ovat… Jos Trailmap bugaa, tahmaa tai siitä puuttuu jokin toiminto niin viestiä pistetään ripeästi FB:hen tai suoraan minulle emaililla, monelle Trailmap kun on sovellus siinä missä Strava, Komoot, Garmin tms. samanlaisin odotuksin luotettavuudesta, laadusta, toiminnoista jne.

Tällä puolella pöytää tilanne kuitenkin alkoi tässä kohtaa matkaa mietityttää: On toki ollut hienoa nähdä harrastusprojektin lähteneen lentoon ja hyödyttävän monia - toisaalta siitä ei koskaan pitänyt tulla tälläinen laajasti käytetty palvelu, sen tekninen toteutus kun oli iloinen harrastamisen nimissä tuotettu sekametelisoppa teknologia-kokeiluja. Siksi ylläpito kävi jo työstä, ja oli koko ajan kauempana siitä omia intressejä palvelevasta harrastamisesta mistä projekti alkoi. Käyttäjille maksuton palvelu kun on kaikkea muuta kuin ilmaista pyörittää ja kun kulujen kasvua pyrkii rajoittamaan niin ylläpidon määrä sen kun vain kasvaa samalla kun luotettavuus ja suorituskyky takkuaa. Tälläisen palvelun ylläpito on muuten siitä mielenkiintoista harrastamista, että useinkaan ei pääse valitsemaan harrastamisen ajankohtaa: jos palvelussa on ongelma sunnuntai-aamuna kun piti lähteä omalle lenkille niin ongelma on käsillä juuri siinä hetkessä, eikä odottele että ehtisi ensin käydä omalla lenkillä. Ja selvennetään vielä, että täällä ei ole mitään “tiimiä” jakamassa työkuormaa, vaan tämä on klassinen "yksi vääntää sorvin ääressä" projekti.

Miten eteenpäin? Yksi vaihtoehto olisi todeta “aikansa kutakin”, supistaa tai pistää pakettiin tämä harrastusprojekti ja suunnata vapautunut aika, energia & raha muihin rajallisesta ajasta kilpaileviin askareisiin. Toinen vaihtoehto olisi hyödyntää matkan varrella kertyneet opit, erinomaisen hyvään vauhtiin päässyt OSM polkukartoitus & syntynyt käyttäjäkunta ja rakentaa Trailmap uudestaan kestävämmälle pohjalle. Tässä kohtaa lienee selvää kumpi polku on tällä hetkellä työn alla.

Trailmapin iso uudistus 2023 - 2024

Mitä tämä uudistus käytännössä tarkoittaa? “Sekametelisoppaa” eli monia Trailmapin toteutuksen keskeisiä osia piti rakentaa uusiksi niin että niiden jatkokehittäminen & ylläpito olisi mielekästä ja palvelinkapasiteettia piti lisätä ja palvelimia kahdentaa niiden toiminnan varmistamiseksi - nämä vastasivat käyttäjien huutoon luotettavuudesta, vasteajoista ja uusista toiminnoista. Käytännössä tämä vaati siis pitkäkestoista & merkittävää ajan ja rahan investointia - myös sellaiseen tylsempäänkin puurtamiseen jota tavataan kutsua "työksi" eikä harrastamiseksi.

Kun tämän uuden projektin tavoitteet ja siihen vaadittava työ ja rahallinen investointi alkoi kirkastua niin pohdinta piti siirtää siihen miten tämän sekä mahdollistaa että tekee mielekkääksi itselle pitkällä juoksulla. Ratkaisu oli tunnustaa, että Trailmap kehitys ja ylläpito ei ollut enää vain puhdas harrastus vaan siinä oli mukana sekä "työ" että "kustannus" komponentit jotka pitäisi pystyä kompensoimaan. Ratkaisuksi nousi siirtyminen “freemium” malliin jossa satunnainen käyttö esim. kartan katselu olisi edelleen maksutonta ja säännöllisessä käytössä puolestaan peritään käyttömaksu joka vastaa käyttäjän saamaa hyötyä sovelluksesta.

Freemium-mallin keskeinen piirre on se, että se mahdollistaa edelleen Trailmapin pysymisen laajan harrastajakunnan keinona hyödyntää OSM polkukarttaa. Trailmapilla voi myös kuka tahansa jakaa reittejä luottaen siihen että muut voivat avata jaetun reitin ilman maksuja tai vaatimuksia asentaa sovellus tai rekisteröityä sen käyttäjäksi. Jos taas harrastajan satunnainen Trailmapin käyttö muuttuu säännölliseksi ja sovelluksesta tulee keskeinen osa harrastusta niin on nähdäkseni kohtuullista, että käyttäjä osallistuu myös sovelluksen kehittämisen ja palvelun ylläpidon kustannuksiin ja työmäärään maksamalla siitä n. kolmen euron suuruisen kuukausimaksun.

Trailmap-palvelua kehitetään jatkossakin edelleen lähtökohtaisesti "rakkaudesta lajiin". Freemium-malli toimii mahdollistajana: voin satsata palvelun kehittämiseen ja laatuun huomattavasti enemmän rahaa ja aikaa kuin muuten olisi mahdollista, ja tehdä ratkaisuja sovelluksen tulevaisuudesta pitkäjänteisesti.

Kysymyksiä ja keskustelua

Freemium-mallista kun keskusteltiin ensikerran OSM kartoittajien kesken niin keskusteluissa nousi muutama kysymys ja näkemys, jotka on paikallaan tähänkin dokumentoida talteen.

Suurin osa kartoittajista jakoi pohdinnan Trailmap-palvelun jatkuvuuden varmistamisesta ja näkivät freemium-mallin toimivana, toivoen että perustoiminto eli "polkukartan katselu" on jatkossakin maksuton. Osa kartoittajista puolestaan koki haasteelliseksi maksullisuuden, tai "kaupallisuuden" kuten sitä osa kuvasi. Näiltä kartoittajilta nousseet kysymykset ja näkemykset voi yksinkertaistaa kolmeksi teemaksi:

• Onko reilua, että Trailmap "rahastaa" kartoittajien ilmaiseksi Trailmapille tekemän työn?
• Kartoittajat tekevän työnsä ilmaiseksi, miksi ei Trailmapin kehittäjä tee samoin?
• Perustoiminnot, kuten karttatiilet, pitää olla maksuttomia koska 1) ne perustuvat suoraan kartoittajien tekemään työhön ja 2) sovellukset kuten Strava tarjoavat paljon perustoimintoja ilmaiseksi vastineeksi käyttäjän datasta ja "premium":sta sitten voi maksaakin - mutta premiumin pitää olla selkeästi jotain muuta kuin itse kartta.

Kommenttini alla käsittelevät ym. teemoja eri kantilta, oikoen samalla muutamia keskustelussa nousseita yleisempiä väärinkäsityksiä:

1. OSM-(polku)kartoittajat ovat kartoittaneet OpenStreetMap-yhteisökarttaan (OSM), ei Trailmapille. Trailmap kyllä hyödyntää OSM-dataa, aivan niin kuin moni muukin sovellus (esim. Komoot käyttää tismalleen samaa dataa ja samoja mtb:scale tageja polkujen luokitteluun maastopyöräilyyn). Trailmapilla ei siis ole yksinoikeutta dataan, eikä myöskään erityisen hyviä ehtoja: OSM:n ODbL-lisenssi säätelee tiukasti mitä OSM-datalla saa tehdä ja mitä sillä ei saa tehdä. Tämä on toki ok, mutta selventänee edelleen kysymystä miksi kartoituksen tulos ei todellakaan ole "Trailmap-dataa".

2. Kartoittajat tekevät ilmaiseksi kontribuutionsa, miksi ei siis Trailmapin tekijä myös tee ilmaiseksi kaikkea työtään. Tässä rinnastetaan kartoitusyhteisön ja sen yksilöiden kontribuutiot Trailmapin kehitykseen ja ylläpitoon. Näissä on samankaltaisuuksia, kuten yllä totesin: molemmissa on "harrastamisen" tyypillisiä piirteitä eli mielenkiintoista, omaehtoista ja suoraan tekemisen kautta palkitsevaa touhua - kartoittajat kartoittavat ja minä kehitän uusia toimintoja Trailmappiin - niin että harrastuksen tuloksista hyötyy kummassakin aktiviteetissa sekä tekijä että yhteisö. Tämä pätisi Trailmappiin 1:1 kartoituksen kanssa jos Trailmapin kehitys jäisi siihen mitä vaaditaan omaan käyttööni ja muut saisivat sitten käyttää samaa, samoin ehdoin - tälläinenhän Trailmap oli aivan alkutaipaleellaan ("Bikemap").

   Nykyinen Trailmap on kaukana "itselle tekemisestä": kun jokin toiminto on riittävän hyvä omaan käyttöön, niin edessä on vielä moninkertainen työ, jotta sovellus olisi isolle käyttäjäkunnalle kelvollinen: käyttöliittymän hiomista eri laitteille ja aloittelevillekin käyttäjille, testausta, virheiden jahtausta, luotettavuuden rakentamista, ohjeiden kirjoittamista, käyttäjätuen tarjoamista. Palvelu vaatii myös huomattavaa palvelinkapasiteettia, jotta se pyörii isolle käyttäjäkunnalle - tämä maksaa sekä rahaa että aikaa. Kartoitusta voi tehdä milloin haluaa, miten paljon haluaa ja taukoja voi pitää silloin kun siltä tuntuu - jatkuvasti pyörivän palvelun kuten Trailmapin pyöritys on vastuu, josta ei pidetä lomia. Palvelun odotetaan pyörivän vuoden jokaisena päivänä ja mahdollisiin ongelmiin pitää reagoida nopeasti.

   Huom. Tässä ei mitenkään vähätellä kartoitusta, ainoastaan konkretisoidaan aktiviteettien eroja. OSM:n yhteisöllisen kartoituksen menestyksen keskeinen tekijä on juuri kaikki ne positiiviset piirteet mitä siihen ollaan saatu rakennettua, tällä on saatu rakennettua huiman kokoinen kartoittajien yhteisö. Vastaavasti OSM:n isoimpia haasteita on edistää kartoituksen ulkopuolisia asioita: ohjeita, laadunvarmistusta, työkaluja, ohjelmistokirjastoja jne. - näihin tarttumista ei koeta vastaavalla tapaa innostavaksi kuin kartoittamista ja ne ovat kroonisesti ilman tekijöitä.

3. "Trailmap:ia ei olisi ilman kartoittajien työtä..." oli keskusteluissa muutamaan kertaan käytetty argumentti. Tämähän on yksinään faktuaalisesti oikein, mutta sen käyttäminen pääasiallisena perusteena siihen, että Trailmapin pitäisi olla maksuton kaikille menee harhaan. Trailmap on sovellus / palvelu joka hyödyntää OSM-dataa siinä missä Komoot, Strava, MapMyRide, Suunto, Garmin jne. jne. Nämä kaikki ovat hyötyneet kartoituksesta yhtälailla, tämähän on avoimen datan (mitä OSM-data on) keskeinen idea. Trailmapin ero on siinä, että se on myös aktiivisesti tukenut kartoitustyötä, eikä vain hyödyntänyt sen hedelmiä.

4. Vertaukset Stravan maksuttomiin toimintoihin tai "kartan pitäisi ainakin olla maksuton kaikissa muodoissaan" tuntuvat perustuvan hieman enemmän fiilikseen kuin analyyttiseen pohdintaan arvon syntymisesta ja vaihdannasta. Esim. Strava kuten moni muu vastaava palvelu saa suoraan arvoa jokaisesta ilmaisesta käyttäjästä, jotka jakavat datansa Stravalla - tästä käyttäjien datasta tulee Stravan yksinomistamaa dataa, jonka Strava voi monetisoida monin eri tavoin. Trailmapissa ei ole mitään vastaavaa mekanismia, jolla se hyötyisi käyttäjistä. "Kartan pitäisi olla maksuton..." kommenttia on hyvä myös verrata OSM:n käytäntöön: openstreetmap.org web-palvelu on ilmainen, mutta OSM:n tiilipalvelimia koskevat selvät säännöt ("OpenStreetMap data is free for everyone to use. Our tile servers are not.", kuten heidän fair usage policy kuvaa) ja tämä siitä huolimatta että kyseessä on OSM:n omistama data, jota se lisensioi muille käyttöön.

5. Kommentteihin "kaupallisuudesta" on sisältynyt oletus siitä, että tälläisen sovelluksen kehittäminen olisi merkittävän voitollista liiketoimintaa. Trailmapin kohdemarkkina on kuitenkin varsin rajallinen kooltaan ja vaadittava työ mittavaa - yksinkertainen laskelma kertoo nämä realiteetit. Projektin käyttövoimana ei siten voi toimia mahdolliset liiketoiminnan voitot, vaan intohimo itse haasteen ratkomiseen ns. "rakkaudesta lajiin". Freemium-malli on hankkeen mahdollistaja: varmistaa että kehittäjän lompakko ei tyhjene kesken projektia, eikä myöskään tule uhrattua huimaa määrää työtä johonkin sellaiseen, jota käyttäjät eivät juurikaan arvosta.

6. MTB-polkukartta (eli Trailmapin peruskartta) on kenen tahansa käsillä: OSM-data on avointa kuten jo yllä todettiin ja myös MTB-polkukarttaan tarvittava (Carto CSS / Mapnik) karttatyyli ja karttapalvelimen lähdekoodi ovat saatavilla Githubista: https://github.com/MaRaSu/openstreetmap-tile-server.