Uusi reittikirjasto - eikös näitä ole jo ihan tarpeeksi? Onhan niitä, mutta niin oli kartta- ja reittisuunnittelu-sovelluksiakin siinä vaiheessa kun Trailmap syntyi. Lähtökohdat uuden reittikirjaston syntymälle ovat samat kuin Trailmapilla - markkinan nykyisessä tarjonnassa on aukko, joka allekirjoittaneen mielestä kannattaa paikata.

Trailmapin tuore käyttäjäkysely osoitti selvästi, että käyttäjät ovat hyvin kiinnostuneita jaetuista reiteistä - reittien jakaminenhan on jo sovelluksessa mahdollista, ja paljon käytetty toiminto (yli 7000 jaettua reittiä!), mutta reittejä voi jakaa vain linkkien kautta suoraan toisille käyttäjille tai somessa välittämällä - vielä ei siis ole mahdollista nähdä missään kootusti kaikkia Trailmapin julkisia reittejä.

Tavoitteet

Reittikirjaston perusajatus on yksinkertainen: koota eri lähteistä parhaat reitit helposti selattavaksi kokoelmaksi, tarjota tarpeeksi tietoa reittien arvioimiseen ja tehdä niiden käyttämisestä helppoa.

Aineistot reiteille tulevat kattamaan ainakin seuraavat lähteet:

• OSM-polkukartan polut: nopealla vilkaisulla kaikki Suomen MTB-luokitellut polut, helppo nähdä missä polkuja on runsaasti ja missä vähän tai ei ollenkaan
• OSM-reitit: OSM tarjoaa kartta-aineiston lisäksi myös reittejä, laatu on vaihtelevaa, mutta tarjoaa paikoin ideoita alueille, joissa ei muita reittejä ole tarjolla
• LIPAS-reitit: LIPAS on Jyväskylän yliopiston ylläpitämä kansallinen tietokanta liikuntapaikoista ja reiteistä, sieltä löytyy viralliset kuntien ja matkailutoimijoiden ylläpitämät reitit
• Trailmap-reitit: Trailmapin käyttäjät ovat suunnitelleet jo huikean määrän reittejä, reilusti yli 44 000, joista yli 7000 on julkisia – ja määrä kasvaa koko ajan. Tästä joukosta on tarkoitus saada julkaistua reittikirjastoon parhaat reitit. Huom: reittien tekijät päättävät itse reittien näkyvyydestä, automaattista julkaisua ei tehdä.
• Verkkosivujen ja muiden lähteiden reitit: kuvaukset, videot, blogit yms. – Googlella näitä löytää jo nyt, mutta uuden reittikirjaston tavoite on helpottaa helmien seulomista sekalaisen tarjonnan joukosta

Reittikirjasto tekee reittien käytöstä helppoa:

1. Runsas valikoima erilaisia reittivaihtoehtoja kartalla: niin viralliset kuin tapahtumien ja käyttäjien reitit
2. Helppo tapa käyttää reittejä: GPX, navigointi, muokkaaminen
3. Riittävästi tietoa reiteistä, jotta on nopeaa ja helppoa arvioida niiden sopivuutta omaan käyttöön

Ym. tavoitteiden luulisi olevan siinä määrin suoraviivaisia, että luulisi jonkun jo toteuttaneen niitä noudattavan reittikirjaston... Palataan siihen seuraavassa kappaleessa.

Uutta reittikirjastoa tullaan kehittämään samalla tapaa kuin Trailmap-sovellusta: ripeän aktiivisesti, omaan harrastamiseen & siitä saatuihin kokemuksiin pohjautuen ja vahvasti käyttäjäpalautteen perusteella.

Reittikirjasto tulee olemaan oma verkkosivunsa, mutta siten kytkettynä Trailmap-sovellukseen, että molempien käyttö yhdessä on helppoa. Oma sivusto mahdollistaa kuitenkin nopeamman kehityksen kuin vain tekemällä tästä toiminto osaksi Trailmap-sovellusta - näin saadaan nopeimmillaan käyttäjäpalaute huomioitua jopa saman päivän aikana.

Nykyinen tarjonta

Markkinoilla on jo monenlaisia reittikirjastoja, uuden luominen onkin siksi lähtenyt tutkimalla tarkkaan nykyisten vahvuudet ja haasteet. Alla yhteenveto omista havainnoista, tämän postauksen lukijoiden näkemykset arvokkaita: Facebookin "Trailmap Suomi"-ryhmä tai suora email-viesti allekirjoittaneelle ovat toimivia kommenttikanavia.

Luontoon.fi-palvelu

Metsähallituksen perinteinen Luontoon-palvelu on hiljan uudistettu melkoisen mittavalla lähes 3 miljoonan euron kehitysbudjetilla! Kehitysrahaa on ohjattu myös LIPAS-tietokannan uudistukseen ja sisällöntuotannon tukemiseen.

Palvelussa on tarjolla niin kansallisen LIPAS-tietokannan reitit kuin Metsähallituksen omaa, ainakin toistaiseksi suljettua aineistoa (mikä on aika outo linjaus näin avoimen datan aikakaudella). Käyttöliittymä on pelkistetyn yksinkertainen: karttapohja, suodattimia ja reitit sekä kartalla että sivupalkissa listana. Kartalla valituista reiteistä tarjotaan perustiedot.

ARVIO: Palvelun lähtökohdat ovat pelkistetyssä helpossa käytössä. Tämä lienee osuva valinta palvelun perinteisille käyttäjille, retkeilijöille ja ulkoilijoille, jotka useimmiten liikkuvat luonnossa viitoitettuja reittejä taukopisteeltä toiselle.

Pyöräilijän, erityisesti maastopyöräilijän, kannalta tarjonta jää ohueksi: Ei mahdollisuutta ladata GPX-jälkiä, reittien tiedot varsin ohuita ja ilman kunnollista polkukarttaa ei niitä oikein voi arvioida. Palvelu ei tarjoa myöskään helppoa tapaa muokata reittejä omiin tarpeisiin, eikä se taida palvelun filosofiaan kuuluakaan ("reitit käytetään sellaisina kuin ne ovat").

Tällaiselle "kaikenlaisia virallisia reittejä helpossa muodossa koko kansalle" -palvelulle on varmasti tarve, mutta näistä lähtökohdista on vaikea vastata haastavamman kohderyhmän, pyöräilyä harrastavien, tarpeisiin.

Bikeland.fi-palvelu

Pyörämatkailukeskuksen verkkosivut ovat myös hiljan uudistuneet, hieman samassa tahdissa kuin ym. Luontoon-palvelun uudistus. Tavoitteena on tarjota Suomen viralliset pyöräreitit yhdestä paikasta – pitkälti siis sama kuin Luontoon-palvelulla, mutta ajatus on olla mahdollisuuksien mukaan kohdistetumpi pyöräilijän tarpeisiin.

Tällaiselle instanssille on mielestäni ehdottomasti Suomessa tarve – niin paljon on voitettavaa siinä, että erilaisia pyörämatkailuun liittyviä alueellisia hankkeita ja mahdollisuuksia tuettaisiin paremmin. Valitettavasti käytännön haaste pyörämatkailukeskuksella on hyvin ohut ja vuosittain vaihteleva rahoitus.

ARVIO: Palvelun uudistus on vielä kesken ja sieltä puuttuu paljon jopa aiemmin ollutta LIPAS yms. aineistoa reiteistä. Täten palvelua on vielä vaikea arvioida. Palvelun kehitys on riippuvainen sekä rahoituksesta omaan kehitykseen että kuntien kyvystä tuottaa LIPAS-tietokantaan päivitettyä sisältöä – kummassakin on merkittäviä haasteita.

Matkailualan toimijoiden verkkosivut

Alueellisten matkailutoimijoiden verkkosivuja riittää Suomessa ja niitä kehitetään sekä jatkuvalla että hankerahoituksella. Mukana on varsin laadukkaitakin sivustoja mm. Lapin eri alueiden pyöräilysivut, VisitKarelia, Vaasan kaupungin sivusto jne. joissa on reittien perustietojen lisäksi myös paljon hyödyllistä tietoutta reiteistä: reittikuvauksia, kuvia, videoita, GPX-tiedostoja jne.

ARVIO: Näillä sivuilla on paljon käyttökelpoista tietoa, mutta niiden haaste on sama kuin kaikilla irtonaisilla verkkosivuilla: näiden sivujen löytäminen ja selaaminen googlettamalla on haastavaa ja niitä pitää lukea paljon saadakseen kattavan kuvan kaikista Suomessa tarjolla olevista virallisista reiteistä. Reittejä kehitetään lähinnä ns. hankerahalla, joka on sekä siunaus että kirous: ilman sitä reittejä ei syntyisi, toisaalta hankerahan luonne on "kerralla valmiiksi, yksittäisenä hankkeena", joka ei oikein nykyajan (digitaalisessa) maailmassa toimi.

Jalki.fi-palvelu

Jalki.fi on toiminut pioneerina Suomessa tarjoten ensimmäisen mittavamman reittikirjaston ennen kaikkea pyöräilijöille. Sisältö on käyttäjien tuottamaa ja siten tärkeä vaihtoehto ym. mainittujen julkisten organisaatioiden tuottamille virallisille reiteille.

Verkkosivulla on arviolta noin 3000 käyttäjien sinne lataamaa reittiä, niin maastopyöräilyyn, graveliin kuin maantiepyöräilyyn. Osa reiteistä lienee suunnitelmia, iso osa verkkosivun nimen mukaisesti "reittijälkiä" eli nauhoituksia vaihtelevalla laadulla ajetuista lenkeistä.

Selailu tapahtuu pitkälti erilaisten listojen kautta: Paikkakunnat, uusimmat jne. Karttahaku on myös osin mahdollinen, mutta se on hidas ja näyttää vain pienen osan reiteistä kerrallaan kartalla.

ARVIO: Palvelu on tehnyt ansiokasta pioneerityötä ja välittänyt harrastajien välillä valmiita reittijälkiä eli GPX-tiedostoja. Valikoima on selvästi laajin kokoelma suomalaisia pyöräilyn reittijälkiä. Kehitystyö kuitenkin hiljentyi alun jälkeen ja näyttää sammuneen kokonaan 2022 lopussa, jonka jälkeen päivitykset sivuston päivityslokiin ja some-kanaviin ovat loppuneet täysin.

Eri sovellukset

Lähes kaikissa merkittävissä reittisuunnittelu-sovelluksissa on tarjolla jollakin tapaa myös käyttäjien suunnittelemia reittejä. Tai sitten tekoälyn generoimia omia reittejä. Nämä lähteet ovat jatkossakin käyttökelpoisia reittien jahtaamiseen, etenkin silloin kun tavoitteena on löytää kaikki mahdolliset reitit mitä jonnekin olisi tarjolla.

Yksikään sovellus ei kuitenkaan tarjoa kattavaa valikoimaa sekä virallisia viitoitettuja reittejä että käyttäjien suunnittelemia reittejä. Ja keskimäärin per sovellus, reittien tarjonta Suomessa on siinä määrin vaatimaton, että ainoana lähteenä yhtäkään sovellusta on vaikea käyttää.

Yhteenveto

Nykyiset palvelut ja sivustot tarjoavat paljon arvokasta tietoa ja reittejä, mutta niiden hajanaisuus, rajallinen kattavuus tai puutteelliset työkalut tekevät kokonaiskuvan hahmottamisesta vaikeaa. Uuden reittikirjaston tavoite on yhdistää nämä palaset: viralliset ja epäviralliset reitit, kattava karttapohja sekä helppo tapa hyödyntää ja muokata reittejä.