Trailmap laajenee neljään uuteen maahan: Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Viroon. Oletuskartta näissä maissa on jatkossa samanlainen hybridikartta kuin Suomessa – OSM + paikallisen maastokartan aineksia – ja sovellus ohjeineen on kuudella kielellä. Muun Euroopan kartat ja reitityshän ovat olleet tarjolla jo keväästä 2026.

Tavoite on iso: pistää näiden maiden OSM-polkukartoitukseen samanlainen meininki kuin Suomessa on.

Suomen kartta on poikkeus

Yli 31 000 kilometriä luokiteltua polkua, yli 1000 kartoittajaa, kaksitoista vuotta. Euroopassa vain Italia on absoluuttisesti edellä, ja väkilukuun suhteutettuna olemme kirkkaasti kärjessä. Sitä ei tehnyt yritys eikä viranomainen, vaan me itse, polku kerrallaan. Kirjoitin siitä tarkemmin OSM-kartoitus 2025 -postauksessa.

Polkukartoitus on tässä ehkä vähän kapea sana. Alkujaan kyse oli vain maastopyöräilystä ja poluista, mutta samalla työllä on syntynyt myös se tieto jonka varassa gravel-lenkki ja tossulenkki suunnitellaan: metsäautotiet, ulkoiluväylät, pinnat ja leveydet.

Suomessa MTB ja gravel ovat muutenkin enemmän jatkumo kuin kaksi täysin eri lajia ja merkittävä osa Trailmapin aktiivisimmista käyttäjistä ja OSM-kartoittajista harrastaa monipuolisesti eri lajeja. Tavoite on siis polkuja laajempi – että OSM olisi hyvä kartta luonnossa ja metsässä liikkumiseen, erityisesti pyörällä.

Naapureissa on samat ainekset: maasto, jokamiehenoikeudet, ja maanmittauslaitosten avoimet aineistot yhtä hyvinä kuin meillä – mutta OSM-polut selvästi heikompia. OSM-polkukartoitus ei ole lähtenyt siellä samalla tavalla käyntiin: polkutieto on ohutta, ja iso osa tehdystä työstä on valunut suljettuihin palveluihin, jotka rajoittavat hyötyä ja käyttäjien vapautta.

Kartoitusyhteisön synty

Yhtä selitystä ei ole. Kartoittaja jatkaa silloin kun moni asia osuu kohdalleen: näkee oman työnsä tulokset kartalla heti, huomaa reitityksen ottavan sen huomioon, hyötyy itse siitä mitä on merkinnyt, huomaa ettei ole yksin – ja voi käyttää sovellusta joka on aidosti parempi kuin vaihtoehdot.

Suomessa nämä palaset loksahtivat paikoilleen vähitellen, Antin Tampereella 2013 aloittamasta kartoituksesta lähtien. Trailmap hakee OSM-datan joka aamu ja rakentaa kartan ja reitityksen uudelleen. Merkinnät luetaan tarkasti, myös ne joita muut sovellukset eivät katso lainkaan. Hybridikartta yhdistää OSM:n ja maastokartan, koska kumpikaan ei yksin riitä. Reititysprofiilit käyttävät juuri niitä tietoja joita kartoittaja lisää. Ja ohjeita ja keskustelua on ollut tarjolla koko ajan.

Sovelluksen puoli näistä on nyt kunnossa myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa: sama hybridikartta, joka aamu päivittyvä data, samat reititysprofiilit ja ohjeet omalla kielellä. Yhteisöä ja kartoituksen meininkiä ei sen sijaan synnytetä pelkästään ohjelmistolla. Suomen oppeja voi jakaa ja kartoitusta tukea, mutta jokaiseen maahan tarvitaan paikallisia aktiiveja ottamaan iso rooli.

Yksi pala puuttuu vielä myös ohjelmistosta. Tägäys on edelleen tarpeettoman hankalaa, ja juuri sillä on eniten merkitystä. Teen siihen BikeComplete-nimistä open source -projektia. Se on kesken, lisää siitä myöhemmin.

Neljä maata, neljä eri juttua

Suomen kaavaa ei voi kopioida sellaisenaan yhteenkään näistä maista.

Ruotsi on pitkälti Suomen kaltainen, isoja vuoria lukuun ottamatta. Gravel ja monilajiset harrastajat ovat lähimpänä – sama porukka joka on Suomessakin Trailmapin ydin. MTB-poluista iso osa on kartoitettu muualle kuin avoimeen karttaan, lähinnä Trailforksiin, joten siinä työsarkaa riittää.

Norja tunnetaan vuorista, mutta itä ja etelä Oslon ympäristössä ovat maastoltaan yllättävän lähellä Suomea ja Ruotsia. Sieltä on luontevaa aloittaa.

Tanska on graveliin hyvä mutta erilainen: peltoa ja pikkuteitä metsäautoteiden sijaan. Mäkiä ja MTB-maastoa on vähän.

Viro on pieni mutta lähellä, ja lähtökohdiltaan Tanskan kaltainen.

Mitä tämä antaa Suomessa

Trailmap on aina ollut aktiiviharrastajan työkalu: tarkka kartta, edistynyt reittisuunnittelu, monipuoliset toiminnot – antaa paljon sitä tarvitsevalle, mutta ei sovi kaikille. Tämä linja rajoittaa käyttäjäkunnan kokoa, ja Suomi yksin on pieni markkina. Sovelluksen laajentuminen lähimaihin tarjoaa mahdollisuuden pitää sovellus nykyisenkaltaisena ja jatkaa aktiivista kehitystä käyttäjien toiveiden pohjalta.

Kaikki mitä uusiin maihin rakennetaan tulee samaan Trailmapiin. Kun ajat tai juokset Åressa, Oslon ympäristössä tai Tanskan sorateillä, kartta ja reititys toimivat siellä samalla tavalla kuin kotona.

Mitä pyydän

Uuteen maahan ei päästä mainoksilla vaan ensimmäisten käyttäjien kautta. Ja meissä on paljon porukkaa joka tuntee naapurimaat paremmin kuin minä.

• Oletko ajanut tai juossut näissä maissa? Missä, ja miltä kartta siellä näytti?
• Tunnetko sikäläisiä harrastajia, seuroja, tapahtumia tai kartoittajia?
• Käytkö siellä säännöllisesti ja haluaisitko testata paikallista karttaa kunnolla?

Yksikin lause auttaa. Kerro Facebookin "Trailmap Suomi" -ryhmässä tai suoraan sähköpostilla.