kartoitus

OSM id-editori jolla muokataan karttaa

Trailmapin polkujen löytämiseen ja niillä navigoimiseen parhaiten soveltuvien karttojen (esim. "MTB kartta") kartta-aineisto on peräisin OpenStreetMap-yhteisökartan (OSM) tietokannasta, joka on "piirretty" (=kartoitettu) harrastajavoimin talkootyönä. Vaikka "talkootyönä" syntynyt kartta ei kuulosta kovin vakavasti otettavalta, niin OSM:stä on tullut niin kattava ja tarkka että se on levinnyt erittäin laajalle netin eri palveluiden käyttöön ja jos katukartoissa sillä onkin vahvana suorana kilpailijana Google Maps niin polkukartoissa sillä ei ole yhtään vakavasti otettavaa globaalia kilpailijaa. Suomessa vaihtoehtona on MML:n maastokartat, mutta niille piirretyt polut ovat useimmilla alueilla sekä vanhentuneita että heikosti polkuverkoston kattavia verrattuna OSM:n polkuihin (esimerkki eroista tässä kirjoituksessa).

OSM-tietokanta on avoin ja yhtälailla kaikkien hyödynnettävissä, niin kaupallisten palveluiden kuten vaikkapa Strava, Garmin, Suunto tai Komoot kuin myös maksuttomien Trailmapin kaltaisten palveluiden käytössä. Tämä on merkittävä etu verrattuna joihinkin muihin yhteisöllisyyteen perustuviin palveluihin, esim. Ruotsissakin suosittu Trailforks-polkukartta perustuu käyttäjien talkootyönä kartoittamiin polkuihin, mutta Trailforks-tietokanta on vain kyseisen palvelun käytössä ja käyttäjien tekemä työ siten vain Trailforks-yrityksen hyödynnettävissä.

OSM-yhteisössä on paljon hyvin tuotteliaita ja kartoittamisen saloihin pitkään perehtyneitä harrastajia joiden työn hedelminä kartalle on saatu kattavasti tieverkosto, vesistöt, rakennukset jne. kartan "runkoelementit". Kartta ei kuitenkaan ole vielä valmis ja on tarve löytää uusia kartoittajia täydentämään karttaa erityisesti pienempien yksityiskohtien, kuten polkujen osalta.

Jokainen yksittäinenkin huolella tehty lisäys tai tarkennus karttaan on arvokas. Joukossa on voimaa ja pienistä puroista syntyy suuri virta. Näin kartoittajaksi ryhtymistä ei tarvitse miettiä isona kysymyksenä ja sitoutumisena johonkin joka vaatii paljon aikaa jotta siitä olisi hyötyä. Käytännössä se mitä vaaditaan on noin tunnin - parin tunnin rupeama alkuun jotta pääsee sisään kartoituksen perusteisiin ja sen jälkeen uusien polkujen lisääminen tai jo olemassa olevien polkujen tietojen tarkentaminen käy vaikka heti lenkin jälkeen suoritettuna muutamassa minuutissa.

Alla olevassa videossa on esimerkki miten aiemmin ajetun lenkin Stravasta avattua GPX-reittijälkeä käytetään apuna uuden polun lisäämisessä OSM:ään ja suoritus normaalilla vauhdilla tehtynä kestää vajaat pari minuuttia. Hyvin pieni vaiva heti lenkin jälkeen tehtynä kun on vielä tuoreena muistissa ajettujen polkujen teknisyys. Itse olen ottanut tavaksi heti lenkin jälkeen katsoa tuliko ajettua OSM:stä vielä puuttuvia tai luokittelemattomia polkuja jos mielessä on pienikin epäilys että näin saattaisi olla.

Uuden polun lisääminen Trailmap-palvelun kautta OSM:n iD-editorilla

OSM on laaja kokonaisuus ja sen yleinen dokumentaatio & ohjeistus ei ole aivan helpoimmasta päästä. Polkukartoitusta varten ei tarvitse kuitenkaan opiskella kartoituksesta ja OSM:stä kuin pieni osa. Tämä kirjoitus ja tähän liitetyt ohjeet tähtäävät nimenomaan polkukartoitukseen tarvittavan osaamisen kattamiseen, näin vältetään tarve uudelle kartoittajalle sukeltaa syvälle OSM Wikin syövereihin.

OpenStreetMap peruskäsitteet

OSM on hieman yksinkertaistaen mittava tietokanta jossa on kuvattu kaikki OSM-pohjaisilla kartoilla näkyvät karttaelementit. OSM-pohjaiset kartat voivat olla hyvinkin erinäköisiä, esim. OSM-standard kartta joka on oletuksena openstreetmap.org-sivustolla ja Trailmapin "MTB kartta" näyttävät hyvin erilaisilta. Kumpikin kuitenkin pohjautuu samaan OSM-tietokannan aineistoon, mutta käyttää erilaista karttatyyliä. Karttatyyli kuvaa mitkä tietokannan karttaelementit näytetään kartalla ja miten ne piirretään kartalle. MTB kartan erityinen piirre on korostaa polkuja ja näyttää havainnollisilla väreillä niiden teknisyys (=ajettavuus maastopyörällä).

OSM-tietokannan karttaelementtejä ovat pisteet (node), viivat (way) ja alueet (way joka muodostaa suljetun lenkin). Jokaiselle elementille voi asettaa sitä kuvaavia tägejä (tag) joita tyypillisesti on muutamia pakollisia, muutamia hyvin hyödyllisiä ja sitten loputtomasti valinnaisia. Näiden tägien avulla voi määritellä esim. että kartalle piirretty viiva on pyörätie jonka pinta on asfalttia ja leveys 3 metriä, tai sitten toisia tägejä käyttämällä voi vaikkapa määritellä, että kyseessä on 1,5 metriä leveä polku, jonka maastopyörällä ajamisen vaativuus on hyvin helppo eli sillä voi sujuvasti ajaa myös kapeampi renkaisella cyclocross-pyörällä.

Käytännössä uuden polun lisääminen OSM-tietokantaan tehdään niin, että uusi polku piirretään jollakin OSM:n vaihtoehtoisilla karttaeditoreilla, jotka muistuttavat piirto-ohjelmaa. Helpoin näistä on OSM:n iD-editor joka on oletusvaihtoehto. Piirtämisen tukena käytetään useimmiten GPS-reittijälkeä (GPX-tiedostoformaatissa) yhdeltä tai useammalta aikaisemmalta lenkiltä nauhoitettuna. GPS-reittijäljen avulla saadaan polku piirrettyä kartalle oikealle kohtaa. Piirtämisen lisäksi kuvataan polun ominaisuuksia ym. tägeillä. Lopuksi tallennetaan uusi polku ja noin vuorokautta myöhemmin uusi polku ilmestyy Trailmapin kartoille kaikkien nähtäville.

Miksi juuri piirtämäni polku ei näy Trailmapissä?

Trailmap hakee öisin uuden OSM-tietokannan jossa aina edellisen päivän klo 21 mennessä tehdyt OSM-tietokannan muokkaukset ja piirtää aamulla siitä uuden kartan palveluun tarjolle noin klo 7:30 mennessä. Uusi polku näkyy kyllä sitten (jollei verkkoselaimen välimuisti-probleema pääsee puraisemaan).

Jos siis piirtämäsi uusi polku ei näy seuraavanakaan päivänä niin syynä voi olla verkkoselaimen välimuisti. Sen voi tilapäisesti kytkeä pois päältä, esim. Chromessa Menu --> View --> Developer --> Developer Tools ja verkkoselaimen ikkunan oikeaan laitaan aukeavasta yläosan listasta Network --> Disable cache. Sitten vain kartalla zoomilla tarkennus ja loitonnus verkkaiseen tahtiin muutamia kertoja edestakaisin yleensä saa verkkoselaimen näyttämään uuden polun.

Toinen tapa ratkoa välimuisti-probleema on käyttää kahta eri selainta: Ensin selaa vaikka Firefoxilla tai Safarilla aluetta missä uusi polku on. Jos ei näy polkua niin puolen minuutin odottelun jälkeen saman alueen katselu toisella selaimella, esim. Chromella. Tämä ratkaisu toimii useimmiten koska Trailmap-palvelin ehtii ensimmäisen katselun jälkeen välissä päivittää uudet ns. karttatiilet, jotka sitten ovat tarjolla toisella selaimella - eikä tämän toisen selaimen välimuistissa myöskään pitäisi olla vanhoja karttatiilia jos sillä ei ole katsottu kyseistä aluetta viimeisen vuorokauden aikana.

Yksityiskohtaiset ohjeet alkuun pääsemiseksi

Seuraava kirjoitus on jatkona ylläolevalle ja antaa askel-askeleelta ohjeet siitä miten kartoituksen kanssa pääsee alkuun ja mitä tulee huomioida kartoituksessa, lue tästä >.

Kun alkuun on päästy niin jatkossa tarvitsee eniten muistilistaa siitä miten polkuja kuvataan ("tägit") OSM-tietokantaan, siitä ohjeet taulukon muodossa täältä >.

Polkujuoksijoiden näkökulmasta polut näyttävät hieman erilaisilta kuin maastopyöräilijöiden, eroista lisää täällä >.