kartat

---

Laaja karttavalikoima jota käyttäjä voi vielä itse laajentaa on yksi keskeisiä Trailmap-sovelluksen ominaisuuksia. Mihin tarvitaan montaa karttaa, pärjäähän moni urheilu- & ulkoilusovellus yhdellä ainoalla kartalla? Syy laajaan karttavalikoimaan on yksinkertaisesti se, että sitä täydellistä yhtä karttaa ei ole keksitty ja tuskin tullaan keksimään.

Erilaisia karttoja ja niiden yhdistelmiä käyttämällä voi helpottaa reittisuunnittelua ja maastossa liikkumista - tämä kuitenkin vaatii pohjatöinä hieman perehtymistä karttojen maailmaan. Tässä artikkelissa käydään lävitse erilaisia karttoja & niiden yhdistelmiä, ja kerrotaan esimerkkien avulla mihin tilanteisiin ne sopivat. Nykyisin valtaosan hyödyllisistä yhdistelmistä saa suoraan Trailmapin Kartta-asetukset-valikosta muutamalla painalluksella, eli ilman että pitää itse rakentaa karttoja. Artikkelin lopussa on kuitenkin ohjeet myös siihen miten käyttäjä voi luoda, kopioida ja muokata omia rasterikarttoja - tämä taito on tarpeen jos haluat tuoda sovellukseen sellaista erikoisaineistoa jota siinä ei valmiiksi ole.

Eri karttatyypit

Kartan tehtävä on esittää yksinkertaistetussa muodossa paikkaan sidottua informaatiota vallitsevasta "todellisuudesta": ylätason tietoa kuten missä vesistöt, rakennukset ja tiet ovat, keskitason tietoa kuten missä polut, mäet ja suot ovat, ja yksityiskohtaista tietoa kuten miten jokin tie on pinnoitettu, mikä on sen nopeusrajoitus, kuinka epätasainen jokin polku on, kuinka paljon ihmisiä kulkee jollakin polulla jne.

Kartan tekijä joutuu aina tekemään valintoja siitä mitä informaatiota kartalla esitetään koska kaikkea tietoa on mahdotonta saada esitettyä yhdellä kerralla luettavassa muodossa. Tämä haaste on johtanut ensinnäkin päätason jakoon kartoissa, pohjakarttoihin ja kerroskarttoihin:

• Pohjakartat ("base"): Pohjakartan tehtävä on antaa yleiskuva, kattaen vähintään yllä kuvatun "ylätason tiedon". Tälläinen hyvin yksinkertainen pohjakartta, kuten Maanmittauslaitoksen (MML) Taustakartta, on tyypillisesti tarkoitettu käytettäväksi yhden tai useamman kerroskartan kanssa. Pohjakartta voi olla myös huomattavasti kattavampi, sisältäen jopa yksityiskohtaista tietoa, tällöin haasteeksi tulee informaation määrä kartalla ja siten kartan luettavuus. Esimerkki informaatiorikkaudeltaan keskitason kartasta on MML Maastokartta ja hyvin rikkaasta kartasta taas Trailmapin oma vektorikartta.
• Kerroskartat ("overlay"): Kerroskartat ovat tyypillisesti erikoistuneet jonkin tietyn tiedon esittämiseen, hyvinä esimerkkeinä esim. kansallisen Digiroadin eri karttatasot: teiden pinnoitus, nopeusrajoitukset, liikennemäärät, toiminnallinen luokka jne. Kerroskarttaa ei yleensä käytetä yksin vaan se esitetään jonkin pohjakartan päällä.

Toinen valinta kartan tekijälle on päättää miten informaatio visualisoidaan. Yleisin tapa on käyttää erilaisia abstrakteja karttamerkkejä kuvaamaan erityyppistä informaatiota. Karttamerkit tyypillisesti hieman eroavat eri karttojen välillä joten käyttäjän on syytä tutustua karttaselitteeseen jotta ymmärtää käyttämänsä kartan kuvaustavan (Trailmapissa karttaselitteen saa auki Kartta-asetusten "Karttaselite"-valinnasta tai kartan info-painikkeesta). Karttamerkkien sijaan voidaan käyttää myös kuvia, esimerkkeinä ns. ortokartat joissa on käsiteltynä ilma- ja satelliittikuva-aineistoa. Edelleen on mahdollista käyttää myös hyvin pelkistettyä graafista esitystapaa: esim. rinnevarjostus kuvaa maastonmuodot varjostamalla rinteet ja kuopat määritellyn auringonsuunnan mukaan tai Stravan lämpökartta kuvaa väreillä ja viivojen paksuudella kuinka paljon eri uria (teitä ja polkuja) Stravan käyttäjät ovat kulkeneet.

Kolmas jako karttoihin tulee kartta-aineiston mukaan eli mitä ja kuinka tarkkaa informaatiota kartan tekijällä on käytettävissään. Kartta-aineistoja koskee tekijänoikeuslaki ja aineistot ovat eri toimijoiden hallussa jotka eivät ole valmiita niitä keskenään vapaasti jakamaan - usein myös niiden yhdistäminen on rajoitettu varsin tiukasti. Trailmap hyödyntää erityisesti seuraavia aineistoja:

• Kansalliset Maanmittauslaitoksen ja muiden toimijoiden (Digiroad) aineistot: sisältävät kattavimman ja ajantasaisimman kuvauksen yleistasolla ja rakennetusta ympäristöstä. Vastaavasti isoin heikkous on heikko kattavuus metsäpoluista ja osin myös metsäteistä & traktoriurista, eikä tarjolla ole mitään tietoa metsäpolkujen kunnosta ("teknisyys" eli kivet, juuret, epätasaisuudet).
• OpenStreetMap-yhteisökartta (OSM) on globaali 2004 UK:ssa perustettu kartta-aineisto joka on alunperin pääosin kerätty vapaaehtoisten kontribuuttorien ("kartoittajien") toimesta, nyttemmin mukana on myös lukuisia isojen yritysten (esim. Meta, Apple, Amazon, Microsoft) kartoitusryhmiä. Kartta perustuu siis joukkoistukseen ("crowdsourcing") ja on huima esimerkki siitä mikä on mahdollista kun vain on tarpeeksi kartoittajia. OSM:n ehdoton etu on se, että kuka tahansa voi täydentää kartta-aineistoa suhteellisen vapaasti millä tahansa informaatiolla. Vastaavasti haasteena on kartan tasalaatuisuus.
• LIPAS on Jyväskylän yliopiston ylläpitämä valtakunnallinen liikuntapaikkojen tietokanta, josta Trailmap hyödyntää mm. virallisia ulkoilu- ja retkeilyreittejä sekä ulkoilupaikkoja (laavut, tulentekopaikat, näköalapaikat yms. "POI"-pisteet).
• "Muut kartta-aineistot": tämä on iso luokka erilaisia erikoistuneita aineistoja jotka on mahdollista liittää Trailmappiin - ne eivät ole siis kiinteä & vakiintunut osa Trailmappia. Esimerkkinä käy vaikkapa Stravan (USA:sta lähtöisin oleva yhteisöllinen sporttisovellus) lämpökartat, jotka tarjoavat erittäin mielenkiintoisen näkymän siihen missä eri lajien harrastajat liikkuvat.

Trailmapin omat kartat (Trailmap- ja MML-vektorikartat, joista lisää alempana) ovat itse asiassa jo valmiiksi yhdistelmiä useasta yllä mainitusta aineistosta: sama kartta pitää sisällään esim. OSM-polut, MML:n maastonmuodot ja LIPAS-ulkoilupaikat. Tämä on iso ero verrattuna vanhempaan tapaan, jossa jokainen kartta oli tyypillisesti yhden aineiston "rasterikuva" ja eri aineistot piti itse asetella päällekkäin.

OSM-polkukartta

Maastopyöräilyssä ikiaikaisena haasteena on ollut "missä polut ovat ja minkälaisia ne ovat ajaa eli teknisyys". Tätä ratkomaan Antti Nissinen pisti 2013 käyntiin Tampereella OSM-pohjaisen polkukartoituksen. Tarve syntyi koska MML:n maastokartan polkukattavuus on monin paikoin hyvin heikko, eikä se kerro oikeastaan juuri mitään polkujen ajettavuudesta: maastokartalla tasainen neulaspolku ja juurakko-kivikko "röllipolku" on kuvattu yhdellä ja samalla karttamerkillä. Antin ajatus oli maastopyöräilyn harrastajien voimin kartoittaa OSM:ään lähialueen polut: siten että niistä kuvataan ainakin tarkasti missä polku kulkee, kuinka leveä se on, kuinka ajettavaa se on ja onko se mahdollisesti pehmeä / mutainen pohjaltaan tai kasvaako se umpeen kasvillisuutta kesäisin.

Kartoitus lähti käyntiin Tampereen alueelta, mutta vuosien varrella levisi koko Suomeen. Trailmap-sovellus puolestaan syntyi polkukartoituksen pohjalle: tavoite oli tukea sekä kartoittajien työtä kuin myös mahdollistaa syntyvän kartta-aineiston helppo ja laaja hyödyntäminen. Trailmapissa on tästä syystä keskiössä OSM kartta-aineisto: Trailmapin omat kartat pohjautuvat pääasiassa siihen ja reittisuunnittelu-toiminto nojaa täysin OSM:ään. Trailmap sisältää myös erityisiä toimintoja kartoittajien tukemiseksi, helpottaen OSM:n laajentamista ja ylläpitoa.

Lopputulos on kansainvälisestikin poikkeuksellinen: Suomessa on OSM:ään kuvattuna ja teknisyyden mukaan luokiteltuna (ns. mtb:scale) jo yli 31 000 km polkuja. Se tekee Suomesta yhden koko Euroopan kattavimmista maista maastopyöräilypolkujen osalta - käytännössä vain Italia on niukasti Suomen edellä. Tämä on täysin vapaaehtoisten kartoittajien aikaansaannosta ja aivan huikea saavutus. Juuri tämä aineisto tekee Trailmapin poluista niin kattavat ja siitä syystä esim. Trailmapin oma vektorikartta näyttää monin paikoin selvästi enemmän ja tarkempaa polkutietoa kuin perinteiset maastokartat.

Karttojen luotettavuus & tarkkuus

Yksi tärkeimmistä asioista karttojen kanssa on ymmärtää, että mikään kartta ei ole - eikä voi olla - täydellinen kuvaus todellisuudesta. Moni sovellusten käyttäjä olettaa kartan olevan ikäänkuin virheetön "totuus" maastosta, mutta näin ei valitettavasti ole minkään kartan kohdalla. Kartta on aina jonkun tekemä yksinkertaistus, joka on kerätty jostakin aineistosta tiettynä hetkenä ja tietyin menetelmin - ja siihen mahtuu aina puutteita, vanhentunutta tietoa ja suoranaisia virheitä.

Virheiden lähteitä on monia. Maasto muuttuu jatkuvasti: polkuja syntyy ja umpeutuu, teitä rakennetaan ja suljetaan, siltoja katoaa myrskyissä. Aineistot päivittyvät eri tahtiin, joten sama kohde voi näkyä eri kartoilla eri tavoin. Kartta myös aina yleistää: pieni polku voi kartalla kulkea hieman eri kohdassa kuin maastossa, ja karttamerkki kuvaa vain karkeasti sen mitä maastossa oikeasti on. OSM:n kohdalla erityispiirre on se, että aineisto on joukkoistettu - valtaosa tiedosta on erittäin hyvää, mutta laatu vaihtelee alueittain sen mukaan kuinka aktiivisia kartoittajia siellä on ollut, ja yksittäisessä kohteessa voi olla myös vanhaa tai virheellistä tietoa.

Käytännön nyrkkisääntö on siis: käytä karttoja apuvälineenä ja suunnittelun tukena, mutta älä luota sokeasti mihinkään yksittäiseen karttaan. Kun liikut itsellesi vieraassa maastossa, kannattaa vertailla useampaa karttaa ja aineistoa keskenään, käyttää maalaisjärkeä ja tarvittaessa varautua siihen että reitti ei menekään ihan niin kuin kartta lupasi. Sama koskee lämpökarttoja ja muitakin "vinkkiaineistoja" - ne kertovat missä muut ovat liikkuneet, eivät sitä onko reitti juuri nyt kulkukelpoinen. Trailmapin reittisuunnittelun varoitukset ja pintatiedot auttavat tässä, mutta lopullinen arvio maastossa on aina liikkujan itsensä tehtävä.

Trailmapin vektorikartat

Trailmapin oletuskarttana on Trailmapin oma vektorikartta. Se on rakennettu erityisesti poluilla ja pikkuteillä liikkumiseen ja yhdistää yhteen karttaan useita aineistoja: OSM:n kattavan tie- ja polkuverkoston, MML:n tarkat maastonmuodot (korkeuskäyrät ja rinnevarjostus) sekä LIPAS-ulkoilupaikat. Aiemmin vastaava näkymä piti koota useasta erillisestä rasterikartasta (mm. vanha "3D MTB"-kartta); nykyisin kaikki tämä on valmiina yhdessä vektorikartassa, joka on lisäksi terävä kaikilla zoom-tasoilla ja jonka ulkoasua voi hienosäätää monin tavoin.

Trailmapin vektorikartta: kattava polkuverkosto, teknisyyden mukaan väritetyt polut ja maastonmuodot samassa kartassa

Vektorikartan iso etu on OSM-polkujen luokittelu "teknisyyden" mukaan värien avulla. Teknisyys kertoo kuinka hankalia polut ovat maastopyörällä ajaa ja samalla myös polkujuoksijan juosta tai ulkoilijan kävellä. Kartasta erottaa helposti myös märät kohdat, väylien pinnat sekä maaston muodot. Kun tähän yhdistyy MML:n rinnevarjostus, korkeuserot hahmottuvat kartalta suoraan myös niille, jotka eivät ole tottuneet lukemaan pelkkiä korkeuskäyriä.

Trailmap tarjoaa vektorikartasta myös MML-tyylin ("MMLv2"), joka näyttää enemmän perinteisen suomalaisen maastokartan tyyliseltä, mutta hyödyntää silti OSM:n polkuja ja muita vektoriaineistoja. Näin saat visuaalisesti perinteisemmän kartan menettämättä OSM:n polkukattavuutta. Alla vasemmalla Trailmap-tyyli ja oikealla perinteisempi MML-tyylinen näkymä samasta maastosta.

Trailmap-vektorikartta (https://storage.googleapis.com/trailmapv2.appspot.com/vasemmalla?GoogleAccessId=firebase-adminsdk-e34s5%40trailmapv2.iam.gserviceaccount.com&Expires=16447010400&Signature=hrbfg6XklmDHyqe3q%2BKpT4Wn0%2Bm6ReT6hl6TWE%2BKi96vUzDJISIgpuc%2F3TpjUFZExEHROLWZWfGc4UCNlQjr%2F3kKxV%2BmCYjUnXtMJzYcT5qLHfUwTrnOX0GFyviosPBrLLY1TRAj9VNznLIHbEV52rm%2B%2Fub5jVWeXu2%2FmDaOvA6blM9m85%2FURv%2BThcSTLAbsJWBxt1PD5rI6Pcysme0h6xi%2FIhe5b4JDxrO9CslJwwJiL5nqYnGa5urkoaUB%2F4MAI75t4tGPLZub18mtLmVAtQxhIWYeruhCYHCt4sQrJdmoi5XKlLyY3L4WxqmTl4Qb4T%2BAs7jjVr%2FooeEAzmahyg%3D%3D) ja MML-tyylinen kartta (oikealla) samasta maastosta

Jos haluat aivan perinteisen rasterimuotoisen maastokartan (esim. MML Maastokartta sellaisenaan) tai jonkin muun rasterikartan, sekin onnistuu valitsemalla kartan tyyliksi "Muu" - tästä lisää osioissa Kartta-asetukset ja Omat kartat.

Pohjakartan valinta: Oletus, Ilma ja Tausta

Vektorikartalle voi valita kolme erilaista pohjaa, jotka löytyvät Kartta-asetusten "Pohja"-valinnasta:

• Oletus: normaali, informaatiorikas vektorikartta kaikkine yksityiskohtineen. Tämä on useimpiin tilanteisiin paras yleiskartta.
• Ilma: ilmakuva (orto- eli satelliittikuva) pohjana, jonka päälle piirretään OSM:n tiet ja polut. Tämä vastaa aiemmin suosittua "ortokuva + polut" -yhdistelmää, mutta nyt sen saa yhdellä painalluksella. Ilmakuvasta hahmottaa maaston "oikean näköisenä" ja näkee sellaisiakin yksityiskohtia joita karttoihin ei normaalisti merkitä, ja päälle piirretyt urat kertovat mistä pääsee kulkemaan.
• Tausta: pelkistetty, kevyt pohjakartta. Sopii hyvin silloin kun haluat rauhallisen taustan esim. reittiviivan tai kerroskarttojen katseluun.

Ilma-pohja: ortokuvan päälle piirretyt OSM-tiet ja -polut auttavat hahmottamaan maastoa

Lajikohtaiset variantit

Trailmapin vektorikartasta on olemassa muutama variantti, jotka korostavat eri asioita sen mukaan mitä olet tekemässä. Kätevintä on käyttää Kartta-asetusten yläreunan profiileja (MTB, Gravel, Kävely, Talvi), jotka valitsevat kerralla lajiin sopivan varianttiyhdistelmän:

• MTB: korostaa polkuja ja niiden teknisyyttä - paras maastopyöräilyyn ja polkujen tutkimiseen.
• Gravel: korostaa teitä ja niiden pintaa (sora vs. asfaltti), jolloin sora- ja pikkuteiden verkosto erottuu selkeästi. Erinomainen gravel-, retki- ja maantiepyöräilyn reittisuunnitteluun.
• Kävely: pelkistetympi, ulkoiluun ja retkeilyyn painottuva näkymä. Kartan pääasiallinen aineisto on MML:n maastokartasta, jota on täydennetty OSM:n polkutiedoilla.
• Talvi: näyttää ladut ja hoidetut talvireitit, sopii hiihtoon ja muuhun talviliikkumiseen.

Gravel-variantti korostaa tiet ja niiden pinnan, jolloin soratiet erottuvat selkeästi

Profiilit ovat samalla "muistipaikkoja": kun muutat kartta-asetuksia jonkin profiilin ollessa valittuna, asetukset tallentuvat kyseiselle profiilille. Näin saat eri lajeihin tai tilanteisiin omat valmiit asetuksesi, joiden välillä on nopea vaihtaa. "Oma"-profiilin voit rakentaa täysin mieleiseksesi ja "Palauta profiilin oletusasetukset" -painikkeella pääset takaisin lähtötilanteeseen.

Kerroskartat ja erikoiskartat

Kun haluat aivan erilaisen tai erikoistuneen näkymän, käytä kerroskarttoja (overlay) valitun pohjakartan päällä. Kerroskartan saat näkyviin Kartta-asetusten "Kerroskartat"-valinnasta, ja usean kerroskartan yhtäaikainen käyttö onnistuu myös. Läpikuultavuutta säätämällä saat pohjakartan tai muut kerrokset paremmin näkyviin kerroskartan alta.

Hyviä esimerkkejä kerroskartoista ovat Digiroadin karttatasot, esim. "Päällystetty tie" ja "Nopeusrajoitus". Ne antavat nopean yleiskuvan yleisestä tieverkosta: mitkä tiet ovat soraa, mitkä asfalttia ja millä nopeusrajoituksilla. Näitä voi reittiä suunnitellessa hakea tai vältellä - ja ne tiet joita ei Digiroadista löydy ovat yleensä pienempiä ja rauhallisempia (tosin niiden kunto voi vaihdella).

Digiroad-kerroskartta taustakartan päällä: gravel-reitin suunnitteluun sopivat isommat tiet erottuvat

Lämpökartat ovat toinen hyödyllinen erikoiskartta. Lämpökartta muodostetaan kulkijoiden reittien perusteella (urheilukellojen, pyörätietokoneiden ja kännyköiden GPS-jäljet) siten että kartta näyttää "kuumana" ne urat joilla on paljon liikkujia ja haaleampana ne joilla liikutaan harvemmin. Jos jollakin uralla ei ole väriä lainkaan, se ei tarkoita ettei siellä koskaan kuljettaisi, mutta ainakaan se ei ole aktiivisten, lenkkinsä nauhoittavien harrastajien suosiossa. Trailmapissa ei ole omaa lämpökarttaa (aineistot eivät ole julkisia), mutta esim. Stravan lämpökartat saa näkyviin kerroskarttana "omana karttana" - katso ohje. Huomaa että lämpökartat eivät yleensä erottele vuodenaikoja, joten mukana on sekä kesä- että talviuria (talviura voi kulkea vaikka suon yli), eli lämpöjälkiäkin kannattaa hyödyntää harkiten.

Strava HD -lämpökartta kartan päällä: näkee heti mitkä urat ovat suosituimpia

Vinkki: aiemmin monet toimivat yhdistelmät piti rakentaa itse kopioimalla ja säätämällä karttoja (esim. pelkät polut ortokuvan päälle). Nykyisessä vektorikartassa suuri osa näistä saavutetaan suoraan Kartta-asetuksista: valitse "Ilma"-pohja polkujen kera, vaihda gravel-varianttiin tiepintojen näkemiseksi, tai laita Digiroad- tai Strava-kerroskartta päälle. Omia karttoja tarvitset lähinnä silloin kun haluat tuoda sovellukseen aineistoa jota siinä ei valmiiksi ole.

Kartta-asetukset

Karttanäkymän vasemman ylälaidan "kartta"-painikkeesta avaat Kartta-asetukset-valikon, jolla hallitset kaikkea kartalla näkyvää. (Tämä valikko korvaa vanhemman version "pinkka"-painikkeen karttalistat.)

Kartta-asetukset-valikko

Valikon yläreunassa ovat profiilit (MTB, Gravel, Kävely, Talvi, Muu, Oma), joilla vaihdat kerralla lajiin sopivat kartta-asetukset. Niiden alta löydät mm. seuraavat asetukset:

• Pohja: pohjakartan valinta - Oletus, Ilma (ortokuva) tai Tausta (pelkistetty). Rasterikarttatilassa ("Muu"-tyyli) tällä valitaan varsinainen rasteripohjakartta.
• Kerroskartat: yksi tai useampi karttataso pohjakartan päälle. Sovelluksen mukana tulee muutama kerroskartta valmiina, lisää saat "Omat kartat" -toiminnolla (kuvattu alempana).
• Kiinteistörajat: kiinteistörajojen näyttö kartalla (Suomi).
• Syvyyskäyrät: vesistöjen syvyystiedot kartalle (Suomi, Plus-toiminto).
• Karttaselite: avaa valittujen karttatasojen selitteen. Huomaa että selitekuvat ovat usein isoja ja voivat vaatia rullausta.
• Reitit: OpenStreetMapin ja LIPAS-tietokannan viralliset reitit näkyviin kartalle.
• Paikat (POI): OSM:n ja LIPAS-tietokannan paikkakategoriat (esim. laavut, tulentekopaikat, näköalapaikat) näkyviin.
• Kuvat: käyttäjien julkaisemat kuvat poluilta ja teiltä näkyviin kartalle.
• Korkea kontrasti: kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja pieneen näyttöön sopiva, helppolukuisempi versio kartasta.
• Värisävy: Trailmap-kartan kirkkauden ja kontrastin tehostus (Oletus / PLUS / SUPER).
• Karttaelementit: valitse tarkemmin mitä yksityiskohtia kartalla näytetään ja miten.
• Pikavalinta-painikkeet: lisää kartan reunalle pikapainikkeita, joilla teet joitakin valintoja nopeammin (samat valinnat löytyvät aina myös tästä valikosta).

Alareunan "Palauta profiilin oletusasetukset" -painikkeella saat valitun profiilin asetukset takaisin lähtötilaan.

Voit valita kartan tyyliksi myös MML-vektorikartan tai "Muu"-vaihtoehdon, jolla kytket päälle perinteiset rasterikartat. Trailmap-tyylillä käytössäsi on lisäksi eri variantteja (mm. lajikohtaiset korostukset ja "talvi"-variantti laduille ja hoidetuille poluille).

Karttanäkymän painikkeet ja pikanäppäimet

Kartta on Trailmapin käyttöliittymässä pääosassa: aloitusnäkymä on koko ruudun täyttävä karttanäkymä. Tärkeimmät kartan painikkeet:

• Vasen ylälaita: "kartta"-painike (Kartta-asetukset) ja perinteisen maastokartan pikavalinta. Näiden alapuolella on reittijälkien hetkellinen kätkentä (jälkiä ei poisteta, ne vain piilotetaan), jolla näet mitä reittijäljen alla kartalla on.
• Oikea ylälaita: zoom ja koko ruudun näkymä, paikan haku, karttaselite (info-painike), oman sijainnin paikannus sekä 3D-maastokartan painike, joka kallistaa kartan kolmiulotteiseksi maastomalliksi (Plus-toiminto).
• Maavalinta: kun kartalla näkyy useampi maa, sovellus tarjoaa maavalintapainikkeet (esim. Suomi, Ruotsi, Globaali), joilla vaihdat käytössä olevat kartat ja toiminnot.
• Kontekstivalikko: hiiren oikealla painikkeella (tai kosketuslaitteella karttaa pitkään painamalla) saat kursorin kohdalle valikon, josta näet mm. OSM-kartan yksityiskohtia, paikan koordinaatit, Google Street View'n tai voit lisätä oman paikan.

Kun karttanäkymässä on monta tasoa päällä, tietokoneella on käytössä kätevät pikanäppäimet:

• Välilyönti ("space") kätkee hetkeksi reittiviivat ja himmentää pääkarttatasoa - auttaa kerroskarttojen katselussa (esim. Digiroadin "Päällystetty tie").
• "1" kätkee hetkeksi kaikki reittijäljet ja "2" kätkee muut reittijäljet paitsi oman reitin - näin vilkaiset nopeasti mitä jälkien alla on.
• Esc ("Escape") himmentää hetkeksi kerroskartat (overlays) - kätevä vahvojen kerroskarttojen kanssa (esim. Digiroad tai Strava-lämpökartta), jotka muuten peittävät pohjakartan.
• "3" on sama kuin Esc, mutta peräkkäiset painallukset kätkevät ja palauttavat kerroskartat vuorotellen.
• "S" avaa ja sulkee Google Street View -näkymän kursorin kohdalla.

Omat kartat

Trailmapin mukana tulee valmiiksi hyvä valikoima karttoja ja kerroskarttoja, mutta voit myös tuoda sovellukseen omia rasterikarttoja - esimerkiksi jonkin erikoisaineiston tai ulkomaisen maastokartan. Näitä hallitaan navigaatiopalkin "Kartat"-valikon kautta (mm. "Omat rasterikartat"). Omia karttoja voi käyttää tyylin "Muu" pohjakarttoina tai kaikissa tyyleissä kerroskarttoina.

"Kartat"-toiminto avaa listan sekä sovelluksen valmiista kartoista että omista kartoistasi. Kunkin kartan oikealla puolella olevasta "..."-painikkeesta pääset kopioimaan, muokkaamaan tai (oman kartan kohdalla) poistamaan kartan. Uuden kartan lisäät listan pohjan "+ Lisää kartta" -painikkeesta. Alkuun pääsee helpoiten kopioimalla valmiin kartan ja muokkaamalla sitä, jolloin näkee mistä tiedosta karttataso rakentuu.

Trailmap tukee muutamaa erityyppistä karttalähdettä:

• XYZ: perinteinen "Google Maps" / "Web Slippy Map" -tyyppinen karttalähde.
• WMS: standardi jota mm. Maanmittauslaitos ja Digiroad tukevat laajasti.
• WMTS: käytännössä variantti, jota usein voi käyttää XYZ-muotoisena.

Kartan URL vaatii ns. muuttujien käyttöä, jotka yksilöivät haettavan karttatiilen: {z} on zoom-taso, {x} x-koordinaatti ja {y} y-koordinaatti. Lisäksi voit käyttää {s}-muuttujaa, joka korvataan kirjaimella a, b tai c (alkeellinen kuormantasaus, jota jotkut palvelimet vielä käyttävät). Muissa sovelluksissa nämä muuttujat voivat olla eri muodossa, joten ole tarkkana jos kopioit URL:n muualta: joskus {z} on {zoom} ja {s} on {switch:a,b,c}. Muita URL-templaatteja ei saa olla mukana.

Esimerkkejä karttalähteistä:

1. OpenStreetMap (XYZ): https://tile.openstreetmap.org/{z}/{x}/{y}.png
2. Digiroad (WMS): URL https://avoinapi.vaylapilvi.fi/vaylatiedot/digiroad/ows, "Kerroksen nimi" dr_liikennemaara, "Kerroksen tyyli" dr_liikennemaara
3. MML Maastokartta (WMTS, mutta valitse tyypiksi XYZ): https://avoin-karttakuva.maanmittauslaitos.fi/avoin/wmts/1.0.0/maastokartta/default/WGS84_Pseudo-Mercator/{z}/{y}/{x}.png?api-key=(oma API-avain MML:n OmaTili-sivulta)

Muita lomakkeen arvoja tarvitaan harvemmin, ja yleensä jos tarvitaan, tieto löytyy tiilipalvelimen ohjeista. Kaksi hyödyllistä ovat kuitenkin "Max zoom" (kuinka pitkälle karttaa saa zoomata, oletus 20 on yleensä hyvä) ja "Max natiivi zoom" (tarkin zoom-taso jonka tiilipalvelin oikeasti tuottaa, tyypillisesti 12-18; tarkemmat tasot sovellus skaalaa ohjelmallisesti).

Trailmap-sovelluksen "Omat kartat"

"Tiilipalvelin"-nimi tulee siitä, että karttatasot tuotetaan pienistä kuvanpalasista ("karttatiilistä"), joko 256x256 tai 512x512 pikseliä, joita ladataan karttanäkymään sitä mukaa kun käyttäjä karttaa liikuttaa. Ruudulla näkemäsi yhtenäinen kartta koostuu siis näistä saumattomasti toisiinsa liittyvistä palasista. Omien karttojen määrittely vaatii hieman perehtymistä siihen miten tiilipalvelimet toimivat - apua saa Trailmap-yhteisöstä jos tässä on vaikeuksia.

Kartat Garminiin

Trailmap-sovelluksen lisäksi tiettyjä karttatasoja voi ladata myös osaan Garmin-urheilukelloista ja -pyörätietokoneista. Niistä lisää tietoa tässä artikkelissa.