kartat

---

Laaja karttavalikoima jota käyttäjä voi vielä itse laajentaa on yksi keskeisiä Trailmap-sovelluksen ominaisuuksia. Mihin tarvitaan montaa karttaa, pärjäähän moni urheilu- & ulkoilusovellus yhdellä ainoalla kartalla? Syy laajaan karttavalikoimaan on yksinkertaisesti se, että sitä täydellistä yhtä karttaa ei ole keksitty ja tuskin tullaan keksimään.

Erilaisia karttoja ja niiden yhdistelmiä käyttämällä voi helpottaa reittisuunnittelua ja maastossa liikkumista - tämä kuitenkin vaatii pohjatöinä hieman perehtymistä karttojen maailmaan. Tässä artikkelissa käydään lävitse erilaisia karttoja & niiden yhdistelmiä, ja kerrotaan esimerkkien avulla mihin tilanteisiin ne sopivat. Lopussa on ohjeet miten käyttäjä voi luoda, kopioida ja muokata omia karttoja - tämä taito on tarpeen jotta osan artikkelin esimerkeistä saa näkyviin omaan karttanäkymäänsä.

HUOM. Kirjoitus koskee Trailmapin vanhempaa "karttamoottoria". Uudessa vektorikarttamoottorissa toiminta on hieman erilaista: Trailmap ja MMLv2 kartat ovat vektorikarttoja jotka jo itsessään pitävät sisällään eri kartta-aineistoja eli OpenStreetMap, MML, LIPAS-ulkoilupaikat jne. Edelleen on mahdollista käyttää myös rasterikarttoja (Kartta-asetusten valinnasta tyyliksi "muu"), mutta vektorikarttojen asetuksia muuttamalla saa helposti pitkälti samat hyödyt kuin alla kuvattu ja lisäksi muita etuja.

Eri karttatyypit

Kartan tehtävä on esittää yksinkertaistetussa muodossa paikkaan sidottua informaatiota vallitsevasta "todellisuudesta": ylätason tietoa kuten missä vesistöt, rakennukset ja tiet ovat, keskitason tietoa kuten missä polut, mäet ja suot ovat, ja yksityiskohtaista tietoa kuten miten jokin tie on pinnoitettu, mikä on sen nopeusrajoitus, kuinka epätasainen jokin polku on, kuinka paljon ihmisiä kulkee jollakin polulla jne.

Kartan tekijä joutuu aina tekemään valintoja siitä mitä informaatiota kartalla esitetään koska kaikkea tietoa on mahdotonta saada esitettyä yhdellä kerralla luettavassa muodossa. Tämä haaste on johtanut ensinnäkin päätason jakoon kartoissa, pohjakarttoihin ja kerroskarttoihin:

• Pohjakartat ("base"): Pohjakartan tehtävä on antaa yleiskuva, kattaen vähintään yllä kuvatun "ylätason tiedon". Tälläinen hyvin yksinkertainen pohjakartta, kuten Maanmittauslaitoksen (MML) Taustakartta, on tyypillisesti tarkoitettu käytettäväksi yhden tai useamman kerroskartan kanssa. Pohjakartta voi olla myös huomattavasti kattavampi, sisältäen jopa yksityiskohtaista tietoa, tällöin haasteeksi tulee informaation määrä kartalla ja siten kartan luettavuus. Esimerkki informaatiorikkaudeltaan keskitason kartasta on MML Maastokartta ja hyvin rikkaasta kartasta taas Trailmapin 3D MTB Kartta.
• Kerroskartat ("overlay"): Kerroskartat ovat tyypillisesti erikoistuneet jonkin tietyn tiedon esittämiseen, hyvinä esimerkkeinä esim. kansallisen Digiroadin eri karttatasot: teiden pinnoitus, nopeusrajoitukset, liikennemäärät, toiminnallinen luokka jne. Kerroskarttaa ei yleensä käytetä yksin vaan se esitetään jonkin pohjakartan päällä.

Toinen valinta kartan tekijälle on päättää miten informaatio visualisoidaan. Yleisin tapa on käyttää erilaisia abstrakteja karttamerkkejä kuvaamaan erityyppistä informaatiota. Karttamerkit tyypillisesti hieman eroavat eri karttojen välillä joten käyttäjän on syytä tutustua karttaselitteeseen jotta ymmärtää käyttämänsä kartan kuvaustavan. Karttamerkkien sijaan voidaan käyttää myös kuvia, esimerkkeinä ns. ortokartat joissa on käsiteltynä ilma- ja satelliittikuva-aineistoa. Edelleen on mahdollista käyttää myös hyvin pelkistettyä graafista esitystapaa: esim. rinnevarjostus kuvaa maastonmuodot varjostamalla rinteet ja kuopat määritellyn auringonsuunnan mukaan tai Stravan lämpökartta kuvaa väreillä ja viivojen paksuudella kuinka paljon eri uria (teitä ja polkuja) Stravan käyttäjät ovat kulkeneet.

Kolmas jako karttoihin tulee kartta-aineiston mukaan eli mitä ja kuinka tarkkaa informaatiota kartan tekijällä on käytettävissään. Kartta-aineistoja koskee tekijänoikeuslaki ja aineistot ovat eri toimijoiden hallussa jotka eivät ole valmiita niitä keskenään vapaasti jakamaan - usein myös niiden yhdistäminen on rajoitettu varsin tiukasti. Trailmap hyödyntää erityisesti seuraavia aineistoja:

• Kansalliset Maanmittauslaitoksen ja muiden toimijoiden (Digiroad) aineistot: sisältävät kattavimman ja ajantasaisimman kuvauksen yleistasolla ja rakennetusta ympäristöstä. Vastaavasti isoin heikkous on heikko kattavuus metsäpoluista ja osin myös metsäteistä & traktoriurista, eikä tarjolla ole mitään tietoa metsäpolkujen kunnosta ("teknisyys" eli kivet, juuret, epätasaisuudet).
• OpenStreetMap-yhteisökartta (OSM) on globaali 2004 UK:ssa perustettu kartta-aineisto joka on alunperin pääosin kerätty vapaaehtoisten kontribuuttorien ("kartoittajien") toimesta, nyttemmin mukana on myös lukuisia isojen yritysten (esim. Meta, Apple, Amazon, Microsoft) kartoitusryhmiä. Kartta perustuu siis joukkoistukseen ("crowdsourding") ja on huima esimerkki siitä mikä on mahdollista kun vain on tarpeeksi kartoittajia. OSM:n ehdoton etu on se, että kuka tahansa voi täydentää kartta-aineistoa suhteellisen vapaasti millä tahansa informaatiolla. Vastaavasti haasteena on kartan tasalaatuisuus.
• "Muut kartta-aineistot": tämä on iso luokka erilaisia erikoistuneita aineistoja jotka on mahdollista liittää Trailmappiin - ne eivät ole siis kiinteä & vakiintunut osa Trailmappia. Esimerkkinä käy vaikkapa Stravan (USA:sta lähtöisin oleva yhteisöllinen sporttisovellus) lämpökartat, jotka tarjoavat erittäin mielenkiintoisen näkymän siihen missä eri lajien harrastajat liikkuvat.

OSM-polkukartta

Maastopyöräilyssä ikiaikaisena haasteena on ollut "missä polut ovat ja minkälaisia ne ovat ajaa eli teknisyys". Tätä ratkomaan Antti Nissinen pisti 2013 käyntiin Tampereella OSM-pohjaisen polkukartoituksen. Tarve syntyi koska MML:n maastokartan polkukattavuus on monin paikoin hyvin heikko, eikä se kerro oikeastaan juuri mitään polkujen ajettavuudesta: maastokartalla tasainen neulaspolku ja juurakko-kivikko "röllipolku" on kuvattu yhdellä ja samalla karttamerkillä. Antin ajatus oli maastopyöräilyn harrastajien voimin kartoittaa OSM:ään lähialueen polut: siten että niistä kuvataan ainakin tarkasti missä polku kulkee, kuinka leveä se on, kuinka ajettavaa se on ja onko se mahdollisesti pehmeä / mutainen pohjaltaan tai kasvaako se umpeen kasvillisuutta kesäisin.

Kartoitus lähti käyntiin Tampereen alueelta, mutta vuosien varrella levisi koko Suomeen. 2023 syksyllä Suomessa oli kuvattuna ja luokiteltuna yli 23000 km polkuja OSM:ään - aivan huikea saavutus! Trailmap-sovellus puolestaan syntyi polkukartoituksen pohjalle: tavoite oli tukea sekä kartoittajien työtä kuin myös mahdollistaa syntyvän kartta-aineiston helppo ja laaja hyödyntäminen. Trailmapissa on tästä syystä keskiössä OSM kartta-aineisto: Trailmapin omat kartat pohjautuvat pääasiassa siihen ja reittisuunnittelu-toiminto nojaa täysin OSM:ään. Trailmap sisältää myös erityisiä toimintoja kartoittajien tukemiseksi, helpottaen OSM:n laajentamista ja ylläpitoa.

Jotain kattavuudesta...

Karttojen luotettavuus & tarkkuus

Voiko mihinkään

Mitä teen itse: OSM, MML, Strava - polut & mtb:scale

Peruskartat

Trailmapin oletuskarttana on "3D MTB" kartta joka on itse asiassa kolmen eri kartan yhdistelmä: "MTB" kartta joka pohjautuu OSM-aineistoon ja jossa on kuvattu tiet ja polut kattavasti, "MapAnt" suunnistuskartta joka pohjautuu MML:n aineistoon ja kuvaa maastonmuodot (korkeuskäyrät) erittäin tarkasti ja rinnevarjostus (edelleen MML) joka helpottaa maaston korkeuserojen hahmottamista (muille kuin suunnistuksen harrastajille jotka ovat oppineet lukemaan saman tiedon pelkistä korkeuskäyristä).

Tampereen Kaupin huiman laaja polkuverkosto ja voimakkaat maastonmuodot

"3D MTB" kartta on erinomainen yleiskartta poluilla liikkumiseen: siitä polut löytyvät paljon kattavammin (useimmilla alueilla) kuin MML:n maastokartasta ja toisaalta mukana olevasta MapAnt-kartasta näkee kuitenkin, vaikkakin himmeänä, MML:n maastokartan polkuja. MTB-kartan polut ovat luokiteltuja "teknisyyden" mukaan värien avulla. Teknisyys kertoo kuinka hankalia ne on maastopyörällä ajaa ja samalla myös polkujuoksijan juosta tai ulkoilijan kävellä. Kartasta näkee helposti myös märät kohdat ja maaston muodot.

"3D MTB" kartassa on paljon tietoa ja vaikka se toimiikin hyvin yleiskarttana, niin joskus on helpompi katsoa hieman pelkistetympää karttaa:

• MTB-kartta antaa selkeän näkymän polkuihin ja tieverkostoon (ml. metsäautotiet)
• MML:n maastokartta on visuaalisesti miellyttävä ja polkuja lukuunottamatta hyvin ajantasainen ja tasalaatuinen
• MapAnt-kartta loistaa suunnistuskarttamaisen tarkoilla korkeuskäyrillä ja maaston peitteen kuvauksella

Tampereen Kaupin polkuverkosto ei ole alkuunkaan ajantasainen MML:n maastokartassa

Erikoiskartat

Välillä taas on tarve saada vain aivan erilainen näkymä kuin mitä edellisen kappaleen peruskartat kuvaavat. Näistä kartoista esimerkkeinä Ortokuva ja lämpökartta.

Ortokuva (kansanomaisesti usein ilma- tai satelliittikuva) on nimensä mukaisesti kuva eikä kartta. Tietyissä tilanteissa siitä maaston hahmottaminen on helpompaa kuin kartan avulla ja ortokuvasta näkee myös sellaisia yksityiskohtia joita ei karttoihin normaalisti kuvata. Ja sopivalla kerroskartalla ortokuvasta saa oikein mielenkiintoisen yhdistelmäkartan, siitä lisää seuraavassa osiossa.

Lämpökartta muodostetaan kulkijoiden reittien perusteella, tyypillisesti urheilukellojen, pyörätietokoneiden ja kännykoiden nauhoittamien GPS-jälkien perusteella. Siten että kartta näyttää "kuumana" ne urat millä on paljon liikkujia ja liikennettä ja vastaavasti haaleampana ne missä harvat tahi harvoin liikutaan. Jos ei ole ollenkaan väriä jollakin uralla - no, se ei vielä tarkoita, että kukaan ei siellä koskaan liiku, mutta ainakaan se ei ole aktiivisten harrastajien suosiossa jotka tyypillisesti lenkkejään nauhoittavat jollakin välineellä tai sovelluksella. Trailmap-sovelluksessa ei ole suoraan mitään lämpökarttaa mukana, koska aineistot eivät ole julkisia, mutta esim. Stravan lämpökartat on mahdollista saada näkyviin "omana karttana", tästäkin lisää myöhemmässä osiossa.

Yhdistelmäkartat

Alussa esitelty "3D MTB" kartta on yksi esimerkki yhdistelmäkartasta, tässa kappaleessa käydään lävitse muutamia muita toimivia yhdistelmiä.

Aloitetaan ortokuvan ja MTB-polkukartan yhdistelmästä. Tässä yhdistyy ortokuvan erikoispiirteet karsittuun versioon MTB-kartasta ("ways_only") joka näyttää vain tiet ja urat. Yhdistelmä auttaa hahmottamaan maastoa ilmakuvan helppoudella ja toisaalta kulkemiseen käyvät tiet ja polut näkyvät ortokuvan päällä hyvin selkeästi.

Lamminpään harjun polkuja

Esitellään seuraavaksi "3D MTB" kartan ja Strava HD lämpökartan ("bike-rides" eli pyörällä tehdyt lenkit) yhdistelmä. Ei jää epäselväksi millä teillä ja poluilla ajetaan eniten. Lämpökartta on erityisen hyödyllinen itselle vieraassa tai ei niin tutussa maastossa, se kertoo suosituimmat urat. Suosituimmat ei tarkoita aina parhaimpia, mutta kertoo ainakin missä muut liikkuvat ja nämä urat ovat myös usein pienimmän riskin valintoja jos ei ole varma mistä mennä. Yksi asia on kuitenkin tärkeätä huomioida: Stravan, eikä monen muunkaan toimijan, lämpökartoissa ole huomioitu vuodenaikoja - siellä on siis samassa sekä kesäajan polut että talviajan tehdyt talviurat, jotka saattavat kulkea suolla tai muuten maastossa jossa kesällä ei ole järkevää liikkua eli lämpöjälkiäkin kannattaa aina harkiten hyödyntää. Strava lämpökartasta lisää tässä ohjeessa.

Pinsiön polkuja

Siirrytään sitten gravel-pyöräilyyn (retkipyöräily / bike-packing myös), siinä on usein reittiä suunnitellessa hyödyllistä pystyä yhdellä silmäyksellä hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoisia uria. Missä isot tiet kulkevat, missä metsäautotiet, missä pääsisi kulkemaan metsäautotieltä toiselle polkua pitkin jne. MML:n taustakartta hieman läpikuultavaksi säädettynä ja sen päälle laitettuna jo yllä ortokuvan yhteydessä mainittu MTB-kartan erikoisversio ("ways_only") on erinomainen yhdistelmä pelkistettyä visualisointia, mutta kuitenkin reittisuunnitteluun olennaisen tarjoavaa karttaa.

Teiskon metsäautotie ja polkuverkostoa

Edelleen maantie-, gravel- ja retkipyöräilyyn sopii taustakartan päälle asettaa erilaisia Digiroadin karttakerroksia, esim. "DR päällystetty tie" ja "DR nopeusrajoitus", jotka antavat nopean yleissilmäykseen yleiseen tieverkostoon, mitkä tiet ovat soraa, mitkä asfalttia ja nopeusrajoituksiin. Näitä teitä voi sitten reittiinsä valita tai vältellä, sen mukaan mitä milloinkin on hakemassa. Ne tiet jotka eivät ole Digiroadissa näissä kerroskartoissa ovat yleensä niitä pienempiä ja rauhallisempia, toki niiden kunto ja ajettavuus voi olla heikompi vaikkapa raskaassa lastissa olevalle retkipyörälle.

Kemiönsaaren gravel-paratiisin isommat tiet joita hyvä vältellä

Jotkut Trailmapin käyttäjät pitävät kovasti visuaalisesti MML:n maastokartasta ja ratkovat sen ison puutteen eli polut, käyttämällä sen kanssa kerroskarttana tässä kappaleessa jo tutuksi tullut MTB-kartan "ways_only" erikoisversion toista versiota "paths_only" josta puuttuu tiet ja jäljellä on vain OSM:sta tulevat polut.

MML:n maastokartta OSM polkujen kera

Trailmap karttanäkymä

Trailmapin käyttöliittymässä kartta on pääosan esittäjä: aloitusnäkymä ("kotinäkymä") on koko ruudun täyttävä karttanäkymä. Näkyvissä olevat karttatasot pääsee valitsemaan ruudun vasemman ylälaidan "pinkka"-painikkeesta, siirtämällä hiiren kursorin sen päälle avautuu kaksi listaa karttoja: ylempänä pohjakartat (vain yksi voi olla kerrallaan valittuna) ja niiden alla kerroskartat (0, 1 tai niin monta valittuna kuin haluat).

Jos yksi tai useampi kerroskartta on valittuna niin "pinkka"-painikkeen alle tulee toinen "säätimet"-painike. Sen avulla voi säätää kerroskarttojen läpikuultavuutta, jolloin läpikuultavuutta lisäämällä saa paremmin näkyviin pohjakartan tai mahdolliset toiset kerroskartat.

Kotinäkymän vasemmassa laidassa keskellä on "i" eli info-painike. Sitä painamalla saa näkyviin valittujen karttatasojen karttaselitteen, joka saattaa olla tekstimuotoinen tai kuvan kera. Huomioi että kuvat ovat usein isoja ja saattavat vaatia rullausta sekä vaaka- että pystysuuntaan jotta näet kaiken tiedon.

Kun karttanäkymässä on monta karttatasoa yhtäaikaa päällä niin joskus on vaikea hahmottaa karttojen olennaisia asioita. Jos käytössä on tietokone (eikä mobiililaite) niin käytössä on kolme näppärää pikanäppäintä:

• Välilyöntinäppäin eli "space" kätkee hetkeksi reittiviivat ja himmentää pääkarttatasoa, mikä auttaa kerroskarttojen katselussa esim. jos kerroskarttana on Digiroadin "Päällystetty tie" taso niin tien päällystetieto ottaa hetkeksi karttanäkymän pääroolin
• Esc-näppäin eli "Escape" puolestaan himmentää hetkeksi kerroskartat (eli "overlays"), tämä on kätevä jos valittuna on vahvoja kerroskarttoja kuten Digiroad "DR Päällystetty tie" tai Strava heatmapit, jotka estävät alla olevan pohjakartan näkemisen teiden & urien kohdalla.
• Numeronäppäin "3" on sama toiminto kuin Esc-näppäimessä, mutta se toimii hieman eritavalla: peräkkäiset painallukset kätkevät ja palauttavat kerroskartat. Näin voi esimerkiksi reittiä piirtäessä aina välillä ottaa näkyviin kerroskartat ja kun tärkeät havainnot niistä on tehty niin laittaa ne piiloon jotta pohjakartta näkyy paremmin reittiviivaa piirtäessä.

Trailmap "Omat Kartat"

Yllä kuvatussa "pinkka"-painikkeen karttalistalla ovat Trailmap-sovelluksen mukana tulevat karttatasot ja jos käyttäjällä on Plus-paketti tilattuna, niin myös käyttäjän määrittelemät "Omat Kartat". Näitä karttatasoja pääsee katselemaan ja muokkaamaan sovelluksen yläpalkin "Kartat" painikkeella.

Huom. voidakseen käyttää osaa aiemmin tässä artikkelissa esimerkeissä kuvatuista karttayhdistelmistä pitää luoda omia karttoja - ei alusta alkaen, vaan kopioimalla ja muokkaamalla, siihen lisää ohjeita tässä kappaleessa.

Kartat-sivu kattaa kaksi eri näkymää joita voi vaihtaa sivun välilehti-valinnalla ("tab"): Pohjakartat ja Kerroskartat, jotka vastaavat karttalistaa mikä on näkyvissä "pinkka"-painikkeella kotinäkymässä.

Kartat-sivulla on näkyvissä listana kaikki sovelluksen valmiit kartat ja käyttäjän luomat omat kartat: jokaisen kartan kohdalla käyttäjä voi tehdä valinnan näytetäänkö kartta "pinkka"-valikossa pohjakarttana ja / tai kerroskarttana. Kartan nimen oikealla puolella olevalla "säädin"-painikkeella saa näkyviin valikon joka mahdollistaa kartan läpikuultavuuden asetuksen ja jos kyseessä oma oma kartta niin myös kartan tietojen muokkauksen tai kartan poistamisen.

Kartat-sivun listalle on mahdollista lisätä uusia karttoja listan pohjalla olevalla painikkeella "+ lisää kartta". Se avaa ikkunan josta käyttäjä voi valita joko

• Luoda oman kartan: Tämä käytännössä tarkoittaa karttapalvelimen (ns. karttatiilipalvelin) tietojen määrittelyä eli mistä kartta on saatavilla.
• Lisätä julkaistun kartan: Tämä valinta tarjoaa listan käyttäjien julkaisemista karttatasoista. Käytännössä nämä ovat muiden käyttäjien luomia "omia karttoja", jotka on mahdollista kopioida omaan käyttöön ja niitä voi edelleen kopioinnin jälkeen halutessaan muokata kuten omia karttoja. Lista on alussa rajoitettu, mutta tulee myöhemmin laajenemaan.

Oman kartan luominen

Karttatason luominen voi alkuun vaikuttaa haastavalta, lomakkeella on monta valintaa ja niistä tärkein eli "URL" pitää saada kohdalleen juuri eikä melkein jotta karttataso toimii. Alkuun pääseekin helpoiten kopioimalla valmiin karttatason ja muokkaamalla sitä, jolloin näkee mistä tiedosta karttataso rakentuu:

• URL: karttatason ns. tiilipalvelimen verkko-osoite muodossa joka on tarkoin määritelty: siinä pitää olla mukana templaatit {z}, {x} ja {y} ja valinnaisena {s} - mitään muita templaatteja ei saa olla! Tiilipalvelimen verkko-osoitteen voi löytää eri lähteistä, esim. MML:n sivuilta tai googlaamalla. Tärkeintä on saada se oikeaan muotoon URL-kenttään. Joskus tiilipalvelimen ohjeissa saattaa olla templaatti {zoom} jolloin se pitää muuttaa muotoon {z}, joskus taas on monimutkaisia templaatteja {a,b,c} tai {switch:a,b,c} jotka pitää muuttaa muotoon {s}. Apua saa kysymällä Trailmap-foorumilta jos tässä on vaikeuksia.
• Max ja "Max natiivi zoom" määrittely ovat olennaisia: Max kertoo kuinka tarkka karttataso piirretään, oletus 20 on yleensä hyvä, silloin voi ns. zoomata sisään hyvinkin pitkälle. "max natiivi zoom" määrittelee tarkimman zoom-tason mitä tiilipalvelimen suostuu antamaan. Tyypillisesti tiilipalvelimet eivät tuota tarkimpia tasoja, vaan ne pitää sovelluksessa skaalata ohjelmallisesti, tällöin "max native zoom" taso asetetaan alemmalle tasolle, tyypillisesti välille 12 - 18, sen mukaan mitä tiilipalvelimen ohjeissa mainitaan (jos ei mainita niin sitten joutuu vain kokeilemaan).
• Kerroskartta määrittää voiko karttatasoa käyttää muiden karttatasojen kanssa vai onko se ns. pohjakartta
• Läpinäkymättömyys määrittelyy "läpikuultavuuden": 100 tarkoittaa karttaa josta ei näy lävitse ollenkaan, pienemmät arvot sitten lisäävät läpikuultavuutta.
• Muita lomakkeen arvoja tarvitaan harvemmin ja yleensä jos tarvitaan niin tieto löytyy tiilipalvelimen ohjeista.

"Tiilipalvelin" nimi tulee muuten siitä, että karttatasot tuotetaan pienistä kuvanpalasista ("karttatiilistä"), joko 256x256 pikseliä tai 512x512 pikseliä, joita ladataan karttanäkymään sen mukaan miten käyttäjä karttaa liikuttaa. Ruudulla näkemäsi yhtenäinen kartta koostuu siis näistä saumattomasti toisiinsa liittyvistä palasista, "tiilistä".

Muuta

Trailmap-sovelluksen "Omat Kartat"

Käyttäjä voi luoda uusia karttatasoja tai muokata olemassa olevia ml. kopioimansa karttatasot "valmiit kartat" tai "jaetut kartat" välilehdiltä.

Karttatason muokkaaminen tapahtuu painamalla karttakortin kuvaa tai kortin oikeassa alalaidassa olevaa "kolmen pisteen"-valikon "muokkaa" valinnalla (sieltä löytyy myös keinot kopioida tai poistaa karttataso).

Kartat Garminiin

Trailmap-sovelluksen lisäksi tiettyjä karttatasoja voi ladata myös osaan Garmin urheilukelloista ja pyörätietokoneista. Niistä lisää tietoa tässä artikkelissa.